Maailma kotina matkoilla vuonna 2023

Vuonna 2023 matkustin yhdeksään maahan. Erillisiä reissuja tein yhteensä yksitoista ja matkoilla olin 107 päivää. Siis 15 viikkoa eli kolme ja puoli kuukautta. Neljäsosan vuodesta, samoin kuin viime vuonna.

Reissukaverina minulla oli oman perheen porukkaa seitsemällä matkalla (kolme matkaa näistä kahdestaan mieheni kanssa) ja neljä tein kaveriporukalla. Mieheni haluaisi matkustaa enemmän kahdestaan, minä monasti mieluusti ottaisin lapsia mukaan. Yhtä mieltä olemme siitä, että säätöä on enemmän kun porukka suurenee. On leppoista matkustaa kahdestaan. 

Toisaalta etenkin kodinvaihtojen suhteen harmittelen usein sitä, että taloon olisi mahtunut enemmänkin porukkaa. Ikäänkuin samalla hinnalla.

Tarkasta rahankäytöstä huolimatta lentolippuihin käytettyjä rahoja ei mietitä pätkääkään. Enää ei  vuonna 2023 lentolippuja saanut pilkkahintaan, mutta ajoissa ostettuna ei hinnat niin pahoja ole. 

Matkustan minimalistisesti (matkatavaroiden, en lomien määrän suhteen😂), joten tällä säästää jonkin verran. 

Uusia maita tämän vuoden kohteista olivat Tansania, Barbados ja Islanti. Yhdysvaltoja näin monesta näkökulmasta: mantereelta Kalifornian, Utahin, Nevadan ja Arizonan osavaltiot. Yhdysvaltain saaristokohteista taas tutuiksi tulivat Puerto Rico sekä Yhdysvaltain Neitsytsaaret. Muita tämän vuoden tuttuja matkakohteita olivat minulle Itävalta, Norja, Ruotsi (Gotlanti), Portugal (Madeira) ja Saksa. 

Saarikohteita oli yllättävän monta: seitsemän (Sansibar, Barbados, Gotlanti, Islanti, Madeira, Puerto Rico ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret) sekä Pohjois-Norjasssa Senjan saari. Ja tietenkin Suomen oma saaristo. Rakastan Suomen saaristoa. Tänä vuonna Bengtskär-Örö-Rosala tulivat tutuiksi.

Matkoilla kodinvaihtoja oli Barbadoksella (4 + 5 yötä), Kaliforniassa (2+2 yötä), Itävallassa (7 yötä), Islannissa (7 yötä), Norjassa (5 yötä), Saksassa (3 yötä), Madeiralla (7 yötä), Puerto Ricossa (10 yötä) ja Yhdysvaltain Neitsytsaarilla (7 yötä). 57 yötä , hurja määrä!

Yhdessätoista eri kodinvaihtokodissa yövyin tänä vuonna! Oliskohan ennätys?

Uskoisko, että olin tänä vuonna välissä myös teho-osastolla aivoverenvuodosta😅😂.

Sängynvaihdosta voisi puhua, toki se on kalliimpaa lystiä kuin kodinvaihto. Se oli 50€/yö ja jos kodinvaihdon vuosimaksun 120€ jakaa öillä, niin kodinvaihtoyö maksanut minulle 2€/yö.

Oman kodin antamiselle/valmistelutöille en laske hintaa, se on kulttuurivaihtoa ja osa vastavuoroisuusperiaatetta.

Tammikuussa koulutusreissu Sansibarille kollegan kanssa (14 päivää)

Voiko eksoottisempaa koulutuspaikkaa olla kuin Sansibar?! Kun kollegani laittoi minulle linkin yhdysvaltalaisten gurukouluttajien Robyn Wallsin ja Darrah Westrupin koulutuksesta Tansanian Sansibarilla, vastasin hänelle alle viidessä minuutissa ”Olen messissä”. Tarkistimme lentohinnat ja Turkish airlinesin lennot Dar Es Salaamiin sai reilulla neljällä sadalla.

Koulutus oli huippu. Asuimme guest housessa, joka oli vain meille. Ruoka oli taivaallista. Upeita kollegoita tapasin – yllättävän moni tapaani yhdisti suvujasti elämäntavan kaltaisesti yrittäjyyttä ja matkailua. Taas huomasin, että tykkään workshopeista, keskittymiskykyni konferensseissa on aina koetuksella😅

Päätimme yhdistää reissuun safarin Mikumin kansallispuistossa manner-Tansaniassa. Kuuden tunnin safariajelu tuntui tunnilta, niin hetkessä elin. 

Kas kummaa, ajomatkan varrelle osui Lempäälän seurakunnan kummikohde Kimbilio (naisten ja tyttöjen turvakoti). Kuin johdatuksesta meille kuului pakollisena kaksi ruumalaukkua, joten käsimatkatavaroihin laitettiin tropiikissa tarvittavat vaatteet ja ruumalaukuissa oli 46 kg karkkeja, keksejä, pyyhkeitä, vauvanvaatteita, alusvaatteita ja liinavaatteita. 

14-vuotiaiden sekä seksuaalisesti että fyysisesti hyväksikäytettyjen tyttöjen aito ilo vierailustamme palkitsi.

Se ihmetys, kun kollegani näytti kännykännäytöltä kotiaan ja he kysyivät ihaillen parkettilattiaa hämmästellen ”Onko tämä sinun kotisi?”. Annoin kaikille tytöille paikallista rahaa 4€ – heidän silmistään näki, että heillä ei ollut koskaan niin suurta rahaa ollut. Realismia oli pohtia saivatko tytöt pitää antamani rahat. 

Vaikka liikenne on kaaosta ja reilu parisataa kilometriä kestää seitsemän tuntia, niin edelleen tekisin tämän kiepin. 

Helmikuussa mieheni kanssa kymmenen päivän kodinvaihto Karibian Barbadokselle

Talvilomaviikolla lähdettiin mieheni kanssa kaksin reissuun. Koululaiset olivat ekaa kertaa keskenään abiturienttimme yksiössä ja meille tuli ranskalaiset kodinvaihtajat.  Aikuiset tyttömme kutsuivat ”pikkupoikia” syömään luokseen viikon aikana. Suurperheen iloa on tämä: ”koko kylä (lue:perhe) kasvattaa”. 

Onnistuin järjestelemään Barbadokselta kaksi erilaista kodinvaihtoa. Toinen oli paikallisen Lizetten kodin alakerrassa oleva kolmio sisämaassa ja toinen irlantilaisen pariskunnan omistama kolmesta asunnosta koostuva uima-altaallinen sisäpiha-asunto etelärannikolla ravintoloiden ja rantojen vieressä. 

Oli suunnitelma kiertää autolla ekat päivät saarta ympäriinsä (myös tehdä pari vaellusta) ja loput päivät löhöillä uima-altaalla ja käydä auringonnousun ja -laskun aikaan beach kävelyillä. Näin tehtiin. 

Oli kiva loma, vaikka Barbados on tietyllä tavalla tylsä paikka (beachiä beachin perään). Seura oli parasta eli oma puoliso.

Lopulta tämä matka tuli aika halvaksi, kun EU:n matkustuslainsäödäntöön perustuen Lufthansa maksoi meille maksimisumman eli 1200€ euroa kipukorvausta (plus majoitus, ruokailu ja taksikulut Torontossa) siitä, että olimme kohteessa 24h suunniteltua myöhemmin, kun reittiämme uudelleenreititettiin lähtöä edellisenä päivänä ja lopulta yövyimme Torontossa. 

Siis saimme 1200€ ja lennot olivat maksaneet meille 1100€😉😂🥰

Pakko jakaa osa viestistä, jonka liitin Lufthansan reklamaatioon. Kun luet prosessia, niin saatat arvata, että taisin parille työntekijälle korottaa ääntäni ja stressi oli kova edellisenä päivänä ennen menolentoa. 

”One day before departure we got emails asking to check in. Right away, 23 hours before boarding we tried to check in, but it was not possible. There was a notice to contact Lufthansa. 

I called several times (seven) during the day. Calls took altogether 266 minutes (4 h 26 min). Here is process according my memory. Some discussions might be talked in different call than which I marked. I called to number +358 9 7252 2556

7.14 (37 minutes). The person told me that there was a problem and she will be reticketing our tickets. The person ended call without notice. At that point I still thought there was a problem with phone lines..

7.52 (11 minutes). The person told me that ticketing takes 15-20 minutes and after that I will get an confirmation mail. I told her that I want to wait until it is done. She asked me several times if I have anything else. I replied ”we need to wait until this is done”. She hung up the phone.

8.32 (6 minutes). I was told that reticketing takes 4-5 hours and everything is fine.

14.17 (13 minutes) The person hung up the call again. (Pretty much similar call than 7.52)

15.59 (30 minutes). I was told that everything is ok and I could just go to the airport 4 am in the morning and check in there (Super bad mistake from that person, luckily I did not believe her!!!) The person put me on hold almost right away and I needed to hang up after 30 minutes as I had a client’s meeting. She did not inform me anything during that about 20 min waiting

17.20 (13 minutes). While I was on the phone, I got several calls from South African phone number, the person told me that ticketing office tries to contact me, so we ended the call.

17.52 (2 hours 36 minutes) Ticketing office from South African number ( +27 (21) 440-6000) contacted me and told that there had been several major failures during this process and they try to work on their best to find a new route. The person needed to give the task to supervisor ( I had asked this during several earlier calls but my request had been ignored). Finally we got rescheduled. It meant that we needed to go through Toronto and stay overnight there and arrive Barbados 24hours later as we were supposed. ”

Maaliskuussa abipojan kirjoitusurakan jälkeen Usan länsirannikolle (21 päivää)

Tasan 10 vuotta sitten teimme perhematkan kuusihenkisenä perheenä Yhdysvaltoihin ja näimme sukua sekä vaihtarivuoden tuttujani. Nyt osin samalla kaavalla. 

Lensimme Los Angelesin kautta Las Vegasiin. Siellä ensin auto vuokralla päiväksi ja päiväretki Death Valleyhyn.

Sitten Vegasissa kaksi yötä. Toiseksi yöksi Vegasiin ajoi vaihtarisiskoni Megan ja hänen serkkunsa ja jatkoimme Zionin kansallispuistoon päivävaellukselle. Zionista Meganille viikoksi. Toki heti aamusta lähdimme hänen autollaan kahden yön reissulle Grand Canyonille kahdestaan. Siksi heti, että ehtisin olemaan mahdollisimman pitkään yhdessä vaihtarivanhempieni kanssa, jotka lensivät Ohiosta juhlistamaan siskoni viisikymppisiä. Sen kunniaksi menimme kaikki ensimmäistä kertaa elämässämme kuumailmapallolennolle. 

Pääsiäissunnuntaina lento Phoenixista Santa Anaan Kaliforniaan biologisille sukulaisillemme pääsiäisdinnerille. Kaliforniassa vietimme muutaman päivän sukulaisillamme ja teimme kahdestaan neljän yön roadtripin Highway onea Pohjois-Kaliforniaan.

Roadtripin varrella yövyimme kodinvaihdossa Santa Cruzissa ja Santa Barbadassa. 

Kymmenen päivää oli meillä kahdenkeskistä äiti-poika aikaa ja toisen mokoman abi joutui sietämään viisikymppisiä ja seniori-ikäisiä. Respectit hänelle koko urakasta! 

Kesäkuussa perinteinen saaristoreissu naisporukalla (kolme päivää)

Voi varmasti sanoa perinteeksi, jos samalla porukalla tehdään toinen pidennetyn viikonlopun reissu saaristoon?!

Kohteenamme oli Rosala ja mukava airbnb mökki siellä. Menopäivänä teimme päiväretken Öröhön ja toisen retken Bengtskäriin Rosalan Viikinkikeskuksen kautta.

Bengtskär on kohde, joka pitää nähdä ennen kuin kuolee. No minä näin sen seitsemän viikkoa sen jälkeen kuin meinasin kuolla.

Aamuyöllä 24.4 mieheni sai Tayssissä pysäyttävän tiedon, aivoverenvuoden jälkeen otettujen aivokuvien perusteella minun todennäköisyys kuolla oli silloin 50-70%. Minun puolesta rukoiltiin ympäri maapallon koko prosessin ajan, rukoustuesta nöyrästi kiittäen. 

Saimme lottovoiton: kuulun 1-2 prosentin kerhoon. Sen verran selviää aivoverenvuodosta ilman pysyviä seuraamuksia. 

Jumalan huumorintaju osui kohdalleen: aivoverenvuoto tapahtui vuoden ainoana kahden kuukauden jaksona, jolle ei ollut ostettuna matkoja. Ja anoppikin saatiin siivoamaan koti yo-juhlia varten. Kiitos!

Wilson Charterin asiakaspalvelu on huippua, auttoivat minua ideoimaan matka-aikataulua. Saariston lautta-aikataulut tuottavat minulle aina päänvaivaa.

Juhannus Itävallassa kodinvaihdossa (7 päivää)

Ollaan yritetty ottaa kaikki irti Air Balticin suorista lennoista Tampereelta eli 20 minuutin ajomatkan päästä kotiovelta. 

Ostettiin lennot Muncheniin ja etsittiin kodinvaihtoa Alpeilta. Tavoitteena vaellusreissu. Saatiin kiva kodinvaihto Itävallan Sankt Gildeniin. Kodinvaihdossa meillä on myös pyörät käytössä, tämä ratkaisi valinnan, muutama vaihtoehtokin oli. Lopulta pyöriä ei käytetty kuin lähirannalle mennessä😉. 

Oikea valinta oli: emäntä ja isäntä kestitsivät meitä ihan aidoilla snitzeleillä, Wienin leikkeillä. Mieletöntä vieraanvaraisuutta!

Matkaan innostuivat myös vanhin tyttömme ja hänen avopuoliso. Ekaa kertaa tällaisella kokoonpanolla. Kiva näin!

2 kk aikaisemmin teho-osaston sängystä sanoin perheelle, että Itävaltaan lähdetään. En kyllä rehellisyyden nimissä uskonut vaeltavani tällä tavalla. Schafbergin vuorelle olisi päässyt junalla, mutta me vaellettiin!!! 

Oman kodinvaihtokodin portilta kymmenen metrin päästä alkoi polku ja pitkän päivän (klo 9-18.30) teimme. Schafberg huiputettiin, nousimme 1749 metrin korkeuteen. 1265 metriä kotipihasta nousimme, matkaa tuli 13 km ja askelia 29 332.

 

Pyöräreissu Gotlannissa

Satoja perhosia, tienvarret täynnä luonnonkukkia (ei lupiinin lupiinia), fikaa, savustettua turskaa Själsön kalastajakylässä, raukit Grausnenorraraukområdessa. Ihana auringonpaiste 💗

Gotlannin ympäripyöräilyn toinen päivä oli yhtä metsää (Gotlannista puolet on metsää). Matkalla pysähdeltiin seuraavissa paikoissa: Åminnestrandissa(mukava, suosittu beach) ,Sliten tuulimyllyllä, Buttlen kirkossa (Tavanomainen ulkoa, upea sisältä) sekä Krukmakerissa eli keramiikka-alueen yhdessä savipajassa – matkaan toki tarttui vain taulu pihan kirppikseltä. 

Päivän aikana opimme, että jos tiellä ei ole numeroa, niin se on tälläinen. Näitä kinttupolkuja pyöräiltiin parisenkymmentä kilometriä.. En voi suositella.

Lempeä aamujooga avasi kehon kolmanteen pyöräilypäivään. Toimi: 76 kilometriä myöhemmin oli edelleen rento olo. 

Kun on pyöräillyt ympäriä Gotlantia kolmen päivän aikana 226 km ja saapuu Visbyn ”suur”kaupungin sykkeeseen, niin kokee melkein pakokauhua – kulttuurisokiksikin sitä voi kutsua. Tulee fiilis, että äkkiä pois täältä.

Ruusujen kaupungissa on kiva kuitenkin harhailla. Olo rauhoittui, kun etsiytyi muutaman kadun kauemmaksi pääkadulta mm. Kalastakujalle (Fiskargränd).

Elokuussa samanaikaisvaihto Islantilaisen perheen kanssa (7 päivää)

Miten tehdä puoli-ilmaiseksi elokuussa Islannin reissu? No kodinvaihtona tietty. 250€ maksoimme suorista lennoista Reykjavikiin. Viikon ilmainen yöpyminen merenrantakodissa pääkaupungissa ja myös autonvaihto ilmaiseksi. 

Tämä islantilainen perhe ei ollut mikä tahansa. -80-luvulla perheen vanhemmat olivat vuoden Ahvenanmaalla opettajavaihdossa. Nämä vanhemmat ja silloin kouluikäiset pojat tulivat nyt Suomeen poikien puolisoiden ja lasten kanssa. Mieletön aikamatka heillä. Ennen meille tuloa olivat Ahvenanmaalla tietysti!

Googletellen selvisi, että Islannissa on yksi uimapaikka 3000 asukkaalle, Suomessa vastaava luku olisi  1/17 000. Luvussa ei huomioida uimarantoja. Uimahallien vesi lämmitetään käytännössä ilmaiseksi geotermisellä energialla – altaiden vedet olivatkin 28-44 asteisia. On meinaan tuskastuttavaa uida vapaauintia pidempään 28 asteisessa vedessä….🤷‍♀️

Islannissa on mahdotonta olla näkemättä uimapaikkoja, kuumia kylpyjä, Heiturpottur. 

Ikoninen jokaisen tietämä kohde (yksi maailman 25 ihmeestä) on Bluelagoon. Se on paitsi ylikallis (100€), niin myös ruuhkautunut. Rajaten kyllä saa himskatin upeita kuvia. Maaperästä nousee luonnollisesti kemikaalituotteissa käytettyjä hoitavaa piidioksidia. 

Minulla on kaksi suosikkia: Reykjadalurin geoterminen joki, jonne on tunnin vaellus kauniissa maastossa sekä Hrunalaugin luonnonkylpy.  Hrunalaugin historia ulottuu vuoteen 1890, jolloin jo lampaiden pesua varten tehtiin allas. Ennen kaupallistamista paikallisten hiddensecret.

Islannissa on kuumien kylpyjen lisäksi mieletön määrä vesiputouksia, geysirejä. Maa on tulivuorenpurkauksille altis. Litlihrútur tulivuori purkautui 10.7.2023 – kaksi päivää ennen visiittiämme (5.8) purkaus loppui. Vähän myöhässä oltiin, mutta upea oli joka tapauksessa. Hieno kolmen tunnin haikki❤️ Matkalle osui ihan vahingossa vielä upea lavabeach Kleivarvatn.

Syyskuussa vaellusreissu Senjan saarelle Norjaan ja Suomen Lappiin vaellusystäväni kanssa (11 päivää)

Sain kolmen yön kodinvaihdon Senjalle. Ehkä se auttaa, että aikaisempia kodinvaihtoja Norjaan (ja niistä referenssit) oli jo kolme: Lofooteille, Bergeniin ja Tromssaan. Senjalla on kaikenkaikkiaan vain kolme kodinvaihtokotia: tämä meidän ”match”, joilla ollut ennen meitä kaksi kodinvaihtajaa ja kaksi muuta, joilla on ollut yksi kodinvaihto…

Alan tulemaan vähän rehväksi, mutta vahvistuu sanomani ”Jos joku onnistuu saamaan mahdottomiin paikkoihin kodinvaihdon, niin minä”. Kova työ ja 52 kodinvaihtoa tuo tulosta😉.

Asuimme suoraan Hestenin vaelluksen alkupisteessä. Hesteniltä näkee sen koko Senjan ikonisimman kuvan Segla-vuorelle. Toki meidän kodinvaihtokodista näki joka huoneesta eri vuoria.

Meidän piti mennä molempiin suuntiin yöjunalla. No Vr perui menomatkan (ratatöitä), joten jouduimme pidentämään reissua harmillisesti vielä muutamalla päivällä😅🫶😘. 

Olen liian monta kertaa ajanut Kilpisjärven ohitse kiipeämättä Saanalle – joko liian kiire tai huono sää syynä. Sama oli Pielpajärven erämaakirkon kanssa. Nyt onnistui molemmat!

Olen lukenut Lapin upeimman tien olevan Utsjoki-Karigasniemen välin. Se ajettiin. Todettiin, että ruskasävyssä hieno, mutta Tenojoen varren puskat vaatisivat karsimista. Tenojoen vartta ajettiin 100 km, mutta vain muutamassa kohdassa näki vettä.

2860 ajokilometriä, yksi autojuna, kolme autolauttaa, kymmeniä tunneleita, seitsemän eri majoitusta, kuusi vaellusta. 

Lokakuussa Octoberfest tunnelmia Saksassa (neljä päivää)

Mieheni tulee kotiin illanvietosta aamuyöstä. Totesi, että ovat menossa luultavasti Oktoberfesteille. No minä sanoin, että liput ostettava heti, ne nyt halpoja. Siis aamuyöllä kolmelta.

Mieheni totesi: ”Älä taas rupea säätämään, muut hoitaa järjestelyt”.

Totesin, että saat rauhassa bilettää poikien kanssa, mä hankin meille kahdelle kodinvaihdon ja meen ihan omia polkujani. Aamulla oli sovittuna kodinvaihto ja ostettiin päivemmällä lennot. Lopulta jätkäporukalta jäi Oktoberfest kännihehkutukseksi ja mentiin kahdestaan miehen kanssa olutjuhliin. 

Meidän aikuinen tyttö pyöritteli silmiään: ”Siis mitä, äiti menee Oktoberfestille”. Mä en edes juo olutta – paitsi Oktoberfestillä kyllä🫣😘

Käytiin me Oktoberfesteillä – mutta enemmän vaellettiin kylästä toiseen

Syysloma Madeiralla (seitsemän päivää)

Madeiraa niin moni on kehunut vaellusreittien vuoksi. Suunnitelmia sinne oli ollut monasti. Jopa niin paljon, että siellä asuvan portugalilaismiehen Williamin (kodinvaihtaja) numero löytyi puhelimestani. Löysin hyvän lentodiilin ja laitoin saman tien whatsappviestiä hänelle. Alustavasti sovittiin vaihto muutamassa minuutissa (myöhemmin vasta virallinen sopimus) ja ostin lennot.

Rentoa muutenkin on saarielämä. Meidän kodinvaihtajilta (portugalialainen taiteilijapariskunta) vuokrattu auto oli niin rämä, että yksikään suomalainen ei kehtaisi pyytää mitään moisesta. Tai edes uskaltaisi antaa muiden käyttöön. Sateella takapenkille valui vesi, kuskin puoleinen ikkuna valahti puolitankoon kesken ajon, vaihteita ei meinannut saada paikoilleen.

Pieni saari tuli koluttua laidasta laitaan – vain metsäpaloista kärsineellä Länsi-Madeiralla emme käyneet. Kaksi levadavaellusta, kaksi vuorihuiputusta – hyvä loma!

Kuntoutus Yyterissä (neljä päivää) 

Hain ja pääsin kuntoutukseen. Paikkoja oli eri puolilla Suomea, mutta hain vain Yyteriin. Kahdesta syystä. Halusin kävelemään dyynejä eri keleissä ja vuodenaikoina. Toinen syy oli se, että Porissa asuu siskontyttöni perheineen – heidän pikkutytöt on niin ihania, että halusin heille. No lopulta hekin olivatkin samaan aikaan Teneriffalla.

Marraskuulle epätavallisesti maa oli lumen kuorruttama. Ei ehkä paras dyynisää.

Joulu tropiikissa – viides ja kuudes kodinvaihto Karibialla (18 päivää)

Paitsi, että ollaan erikoistuttu kodinvaihtoihin Norjassa, niin myös Karibialla. En ole tietoisesti asiaa miettinyt, mutta järkivalintoja nämä. Näissä kohteissa on kallista majoittua. 

Kodinvaihto ei maksa mitään muuta kuin reilun satasen vuosimaksun yöpyy sitten Romaniassa tai Cayman saarilla (jälkimmäiseen oli muuten alustavaa keskustelua kodinvaihdosta, mutta sitten tuli iso virus).

Tälläinen pyyntö lähti ties minne Karibian saarille: 

”Hello from Finland! Are you available for December 2023/ New Year 2024. I know I am super early. We have a Spanish family coming to our house and we are searching for a place. I Love Caribbean area – have been with HomeExchange to Dominican rep, Martinique, Guadeloupe and Barbados. Please check our recommendations.

If you are interested to visit Finland, we are willing to offer our home as well.

Br, Mari and family”

Lopulta myönteistä vastakaikua saatiin Puerto Ricosta ja Yhdysvaltain Neitsytsaarilta. Ja nämä oli helposti yhdistettävissä puolen tunnin lennolla. 

Yhdysvaltain Neitsytsaarten reissussa kävi se mitä on pelätty – host perui! No testattiin miten järjestö toimii. Jos eivät onnistu järjestämään korvaavaa vaihtoa, niin maksavat korvaavasta majoituksesta 120$ US/ yö. Onneksi meitä oli vain kolme yöpyjää. Mutta eihän tuolla rahalla St Johnin saarella mitään saa. Lopulta maksoimme 50€/yö itse home-exchangen vakuutuksen korvaaman summan lisäksi.

Puerto Rico yllätti minut amerikkalaisuudellaan. Toisaalta ilo tässä oli se, että taas kaupassa oli varaa ostaa, esim aurinkorasva maksoi 10$, kun Neitsytsaarilla 20$.

Puerto Ricoon lensi koko muu perheemme poislukien varussotilaamme.

Puerto Ricossa todellisuus kodinvaihdoista astui kehiin. Hommat hoidetaan samoin kuin omassa kodissa tehtäisiin. Ilmeisesti rankkasateista osin johtuen viemäriongelma ilmeni. Putkiasentajan käynnin jälkeen pesin kirjaimellisesti paskaa. Alakerta tulvi. Tulipa naapuritkin tutuksi samalla kun kaaosta jaettiin – ja putkaripoika oli söpö. Ja kloriittia löytyi keittiönkaapista. Kokemus tämäkin. Tämä oli 33 kodinvaihto minulla.

Muut perheestä karkasi lounaalle ja mrs hoisi katastrofin. Sanoin muille, että salted caramel-pretzel jäätelö (on oikeasti hyvää vaikka outo yhdistelmä) on sitten yksin mun! Mr toi tuliaisiksi kaupungista paikallista rommia 🫣🫶

Kuva aamulenkiltä ennen katastrofia:

Mieletön matkustusvuosi taas kerran! Olen niin kiitollinen elämälle mahdollisuudesta nauttia täysillä isosta pallostamme. Kiitos Jumalalle terveydestä! Kiitos muille matkabloggaajille inspiroivista matkaideoista ja kiitos blogini lukioille! 

Iloisesti yllätyn aina, kun joku parikymppinen (siis lasteni ikäiset) kysyy minulta matkailuun liittyviä kysymyksiä – useimmiten jopa osaan vastata, olen jo puoliammattilainen. 

Matkustus on ykkösharrastukseni tai sanoisinko elämäntapani. Matkabloggaus on osa sitä. Kirjoittaen koen matkani uudelleen. Voin viettää tuntikausia suunnitellen matkoja ja kirjoittaen niistä reissun aikana (lentokonematkat parasta tähän) ja jälkeen.

Tähän vuoteen osui myös se, että Rantapallo lopetti blogialustana toimimisen ja siirryin omalle domainille. Täten Kodinvaihtajasta tuli Maailma kotina. Sama idea elää, kodinvaihto tärkeässä roolissa. Teen muitakin matkoja kuin kodinvaihtoja – lisäksi kodinvaihto assosioituu netin hauissa kodinvaihtajakoiriin🤣

Minun matkassa maailma on kotina!

Voin sanoa häpeilemättä, että elän matkustaakseni. En ole muuten koskaan edes budjetoinut matkoja enkä laskenut kuluja jälkikäteen. Elän matkallakin tarkalla markalla, niin kuin kotonakin. Moni matkailija (ja matkabloggaajat etenkin) tekee kustannuslaskelmia, olisiko tässä haaste itselle seuraavalle vuodelle? 

Mitä matkustus (tai matkabloggaus) sinulle merkitsee?