Vaijeriliukua Puerto Ricon sademetsän yllä – ja muut mahdolliset aktiviteetit saarella
Salsa, piña colada ja rommi – tässä ne Puerto Ricon tunnetuimmat ”aktiviteetit”. Trooppisen sademetsän yllä on upeaa liukua vaijeria pitkin, kerron kokemuksesta tässä artikkelissa. Lisäksi vinkkaan suosikkikyläni ja kerron mistä löytyy upeita muraaleja ja raunioita.
Salsabileitä kuuntelimme monet alkuyöt – paikallisten mielestä varmasti illat. Etenkin jouluaaton ja joulupäivän välinen keskiyö sekä uuden vuoden aatonaatto olivat suosituimpia bilepäiviä.
Kotiin lähdimme uudenvuodenaattona, joten siitä en osaa sanoa. Asuimme kodinvaihdossa paikallisten asuttamassa vartioidulla asuinalueella.
Bacardin kotisaarella rommikola kuuluu asiaan. Miehelläni on tapana aina loman alkupäivänä pongata sopivan näköinen tyyppi supermarketin viinahyllyllä ja kysyä paikallissuositus. Tällä kertaa suosituksen sai Don Q -rommi.
Puerto Ricon ”kansallisdrinkki” on kuitenkin piña colada. Tämä coctail on keksitty San Juanin Caribe Hilton hotellissa vuonna 1954.
Amerikan pisin zipline vaijeriliuku on Toro Verdessä
2,5 km pituisen Monster liu’un huippunopeus on 152 km tunnissa. 350 metrin korkeudesta näkyy Orocovis-vuoren ympäristön rehevän vihreät näkymät.
Monsterliuku tehdään mahallaan ja seitsemän asemalta toiselle liukua vaijeriliuilla pystyasennossa.
Neljän hengen yhteislippu Monsterliukuun sekä pidempään vaijeriliukusarjaan (seitsemän peräkkäistä ziplineä) sekä 50$:n ruokakuponki yhteishintaan 280$. Minun eli viidennen pelkkä seitsemän liu’un liuku oli 90$ eli halvimmaksi tulee neljän porukalla. Myös parilippua kahteen kohteeseen myytiin 150 $ – hinnat vuodelta 2023.
Jätin Monsterin välistä (olin videokuvaaja – toki siinäkin osin huono🤦♀️🤷♀️). Muut sanoi, että Monster oli jopa helpompi.
Ziplinet oli todella kivoja, vain jokaisen reitin loppu oli inhottava, kun siinä ei ollut jarrutusta vaan vauhti pysähtyi äkillisesti stopperiin. Tätä alkoi joka kerta jännittämään.
Itseasiassa seitsemästä liu’usta eka oli lyhin – ja jännittävin. Ehkä tylsin myös. Kokemus oli kokonaisuutena huikea😍
Puisto avasi kahdeksalta. Olimme ostaneet sisäänpääsyn slotille klo 9-10. Jälkiviisaana ostaisin ensimmäiseen slottiin. Ihmismäärä lisääntyy koko ajan ja melkein kaikki ostavat useamman eri kokemuksen.
Puertoricolainen kylämiljöö saaren pikkukylistä käsin
Tykkään monesti vierailla pikkukylissä. Yleensä etsin google mapsista kirkon tai keskusaukion ja se ydinkeskusta on siinä. Puerto Ricossa tämä logiikka ei toiminut. Esimerkiksi Toa Altassa google ehdotteli kaikkia muita ladon näköisiä kirkkoja. ”Toa Alta Pueblon” kuvissa näkyi hieno kirkko, mutta ei sitä lopulta löytynyt. Oli vähän jo kiire ja takapenkkiläiset hermostuneita, joten jatkoimme matkaa.
Monet muutkin kylät olivat jotenkin aneemisia. Esimerkiksi Mocan kirkko oli upea, mutta muutoin keskusta oli vähän ränsistynyt.
Sen sijaan Isabeliin ihastuin ensisilmäyksellä. Isabelin keskusaukio Plaza Manue Ariacorchado Y Juarbe vaikutti jopa jotenkin feikiltä, kuin elokuvan lavasteilta. Siltikin kylä ihastutti.
Puerton Ricon historia näkyy raunioina eri puolilla saarta
Ennen Kolumbusta Puerto Ricon väestö oli enimmäkseen taino-intiaaneja. Kolumbuksen jälkeen taas Puerto Rico kuului Espanjan siirtomaaimperiumiin. Afrikkalaiset plantaasiorjat toivat mukanaan afrikkalaista kulttuuria.
1800-luvun lopussa käydyn Espanjan ja Yhdysvaltojen välisen sodan yhteydessä saari siirtyi Yhdysvalloillle Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1898.
Saaren presidentti on Joe Biden, mutta käytännössä toimintaa ohjaa oma parlamenttinsa. Ulkopolitiikasta vastaa Yhdysvaltain hallinto. Itsehallintosopimus on vuodelta 1952.
Tässä pieni esittely parista raunioalueesta.
Ruinas de Farolla on 1889 rakennetun ja 1918 maanjäristyksessä tuhoutuneen majakkarakennuksen rauniot.
Hienot rauniot löytyvät myös America Hill vaelluksen lähtöpisteestä, ihan parkkipaikan vierestä. Tämä on siis melko esteetön nähtävyys.
Muraaleja on ihan kaikkialla
Puerto Ricossa on kaksi virallista muraalialuetta. Nämä ovat San Juanissa ja näihin voit tutustua lukemalla erillisen artikkelini
Tavanomaisin muraali on Puerto Ricon lippu, joka on maalattuna ties millä variaatoilla eri paikkoihin.
Tavanomaista on myös se, että ravintolan seinään on muraalina maalattu ravintolan nimi – ja kuvaava maalaus.
Pidemmällä reissulla on kiva käydä leffassa
Ehkä moni ei reissuilla käy leffassa, mutta itse en juuri arjessa käy, niin matkalla on kiva. Puerto Ricolla toki tarvitsee tsekata onko leffa englanniksi vai dupattu.
Puerto Ricossa on ympäri saarta Caribbean cinemas ketjun teattereita. Päiväleffat maksoivat vuonna 2023 5$ ja ilta-aikaankin vaan 7$ – näitä hintoja tulee ikävä!
Meiltä jäi välistä kaksi Puerto Ricon ykkösnähtävyyttä eli bioluminoenssikajakkiretki sekä saarivisiitti
Bioluminoenssikajakkiretki oli jo ennen matkaa haaveena. Mutta miten voi käydä niin huono tuuri, että koko kymmenen päivän matkan ajan oli taivaalla yli puolikuuta. Osana päivistä ihan täysi kuu.
Jos kuu on yli puolen kuun Bioluminoenssikajakkiretkeä ei suositella, ei näe kunnolla valoefektiä. Ei ollut järkeä ostaa.
Toinen pääturistikohde eli retki Culebran/Viequesin saarelle jäi välistä, kun mokasin ja ei ollut ostettuna ajoissa lauttalippuja – ei ollut intressiä mennä klo 03.30 lautalla, kun majapaikastamme ajaa lautalle 1,5 tuntia…😅. Nämä lauttamatkat ovat jopa melki ilmaisia, tunnin matka vain pari euroa. Lohduttelin pettymystäni sillä, että luin, että merenkäynti niin kovaa, että moni kokee matkapahoinvointia. Lisäksi perhe kiitti vähäisemmistä aktiviteeteista, jäi aikaa enemmän omalla altaalla löhöilyyn.
Erillisessä postauksessa kerron vielä Yunguen kansallispuistostosta ja saaren beacheistä. Ne luonnollisesti perusaktiviteetteja saarella.
- Vaellusta sademetsässä, El Yunquessa, Puerto Ricossa
- Löydä autioranta Puerto Ricossa – myös muita beachejä esittelyssä
Kulttuurien sekoitus on jatkuvasti läsnä Puerto Ricossa. Kauniina sekasotkuna. Niin ruuassa, musiikissa kuin muissakin asioissa. Raha on US dollari ja sähkölaitteet toimivat USA:n pistokkein. Lämpötilat kerrotaan fahrenheiteina. Kuitenkin etäisyydet ilmoitetaan kilometreinä. Tiellä ajetaan oikealla puolella vaikka taas Yhdysvaltain Neitsytsaarilla vasemmalla puolella.
Missä kohteissa olet kokenut niin paljon kulttuurien sekoittumista, että et oikein tiedä missä olet?
20 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Plaza Manue Ariacorchado Y Juarbe näyttää tosiaan oikein kivalta. Muraaleja, ja muutenkin todella miellyttävän värikästä. Ja näyttää olevan hienoja muraaleja muuallakin. Tuosta vaijeriliu’usta tuli mieleen Victorian putouksilla hyppäänäni benjihyppy, mieleenjäänyt kokemus!
Mari
Minulle tulee benjihypyistä nykyään enää mieleen aivoverenvuoto. Kuulemma helpoin keino saada päässä oleva aneurysmä purkautumaan. No olet todistanut, että sinulla ei niitä ollut.
Eveliina / Reissukuume
Voi juku! Vaijeriliuku noissa maisemissa ja noin pitkänä olisi kyllä unelma! Ehtikö tuossa vauhdissa muuten miten hyvin katsella maisemia, vai menikö kaikki vaan ”massana” ohi? 😀
Mari
Ehti tosi hyvin nauttia maisemista. Etenkin pitkillä väleillä. Sai olla todella luonnon keskellä.
Heidi / Himomatkaajan turinoita
Mukava tarina ja upeita, värikkäitä kuvia! Tästä sai jälleen uusia virikkeitä mahdolliseen Puerto Ricon reissuun.
Kiinnostaisi kyllä tuo vaijeriliuku, mutta saa nähdä uskaltaako?! :O
Mari
Ilman muuta uskallat. Minä olen aika pelko – menin puolipakolla, kun muuten olisin odotellut yksin keskellä ei mitään kolmisen tuntia. Oli kivaa!
Reissu-Jani
Vaijeriliuku – aika tyyris mielestäni. Jotkut siitä nauttii – minä en välttämättä. Katselin kesällä Pakistanissa kun Hunza-joen yli meni aika ”kotikutoinen” zip-line – tai jonkinlainen vaijeri wiritys, ilman mitään varmistuksia. Itse kävelin 150 metrin matkan riippusiltaa pitkin, jossa oli 20cm raot ja alla kuohui iso jäätikköjoki.
Mari
Tämä oli kyllä hyvin ammattimaisesti tehty. Joka liu’ulla annettiin ohjeistukset ja oli varmistukset sun muut.
Anne | Elämää Nomadina
Epäilemättä upeat ja vehreät maisemat vaijeriliukuihin! Itse en ole sellaista koskaan kokeillut, mutta ehkä jossain joskus pitää testata. Hinta kuulostaa kyllä hieman suolaiselta, mutta varmaan jossain paikoissa saa maksaa saman vain yhdestä pitkästä liu’usta useamman erillisen sijaan. Myös muraalit näyttää hienoilta! Harmi että teillä jäi väliin osa kiinnostavista aktiviteeteista, mutta toisaalta ihan kaikkea ei aina edes kannata ahnehtia ohjelmaan, ettei mene loma ihan suorittamisen puolelle.
Mari
Hinta ei itse asiassa kokonaisuus huomioiden ollut kallis (siis neljän hengen perhelipulla, minun yksittäinen lippu oli kallis) – niin moni työntekijä huolehti meistä (liukuja niin monta) ja viimeisestä pisteestä alkuun autokuljetus kesti vartin (kertoo alueen laajuudesta).
Pirkko / Meriharakka
Noin kaikki muut aktiviteetit vaikuttivat ihan kelvollisilta – vain tuon ziplinen jättäisin varmuudella väliin.
Vaikka siellä metsää yläilmoista näkisikin, niin jotenkin nuo moneen paikkaan rakennetut ziplinet tuntuvat kovin keinotekoisilta aktiviteeteilta – haetaan adrenaliinia vain adrenaliinin vuoksi – sanoo joku, joka ei ole moista kokeillut eikä ajatellut kokeilla 🙂 🙂 🙂
Mari
Ihan totta tämä kommenttisi myös. Tavallaan alue ”pilattu”, ei sinne alueelle enää kannata mennä vaeltamaan tms, kun ei luontokokemus ole enää sama
Anna K. - Kaukaa haettua
Ei jumaliste, mua ei kyllä saisi tuohon vaijeriliukuun kirveelläkään, ei varsinkaan tuohon mahallaan olevaan. Ihan kidutuksen näköistä! Ja vielä noin kallista kidutusta! 😀 Jos pystyy pitämään silmät auki (mulla on Lintsin laitteissakin kiinni) niin on varmasti hienot maisemat!
Mari
Mä en ollut mahaliuussa, mutta meidän perheen muut oli ja sanoivat, että se oli helpompi. En kyllä edelleenkään usko🤦♀️😅
Anna | Tämä matka -blogi
Ei, ei ja vielä kerran ei. Minnua ei tuollaisiin liukuihin saisi mitenkään. Pelkkä ajatuskin puistattaa. Ja siis tuo, että ei ole edes hidastusta, vaan meno loppuu kuin seinään.
Mari
Tyttöni oli aikaisemmin ollut sellaisessa, jota sai itse jarruttaa. Ehdottomasti parempi juttu.
Cilla Maria Travel
Mahtava tuo vaijeriliuku! Itellä kokemusta vastaavasta vaan Balkanilla, kun liidille ziplinella kanjonin yli Montenegrossa. Liuku tosin oli vain 1 km pitkä.
Kulttuurien sekoitusta taas on tullut viimeisimpänä vastaan Dubaissa. Siellä ei oikein paikallisia näkynyt, kun suurin osa asukkaista on siirtotyöläisiä mm. Intiasta ja Filippiineiltä
Mari
Dubaista myös vastaavaa kokemusta
Sanna I Seven Seas
Aika huima tuo vaijeriliuku ja samaan aikaan tosi houkutteleva! Maisemat siitä on kyllä varmasti todella päräyttävät!
Me muuten käydään reissussa myös leffoissa. Joskin käydään kyllä kotonakin paljon leffoissa. Musta se on hauskaa käydä eri maissa elokuvissa ja kokea miten missäkin maassa homma toimii. 🙂
Mari
Thaimaassa ollut paras leffakokemus. Koko sali lauloi kansallislaulua seisaallaan ennen Hollywood leffan alkua