Balkan,  Etelä-Kroatia,  Eurooppa,  Kroatia,  Saaristo

Balkan roadtrip, Kroatia 1/3 : Korcula ja pikkusaaret

Tässä blogijutussa ajetaan roadtripillä Korculan saarelle Pelješacin niemimaan kautta sekä läpi saaren pohjois-Korčulaan.  Barilo ja Blato, Postrana sekä Vela Luka tulevat tutuiksi. Korčulan vanhassakaupungissa ollaan ja sieltä hop on, hop off, kolmen saaren saarihyppely: Moro beach Stupella sekä Badija ja Vrnik .

Korculan saarelle ajetaan Pelješacin niemimaan kautta. 


Niemimaalle menee Kroatiasta silta. Niemimaa on vehreä, upeita vuorinäkymiä, jylhiä näkymiä tien päältä merelle. Orebicista lautta, paku ja kaksi ihmistä vartin ylityksestä vain 27€ (2024). 


Jos Bosniassa oli hautausmaita, niin Kroatiassa on viiniviljelmiä. Ja kalliit parkkimaksut..

Korčulan saari on yksi Kroatian pidemmistä saarista

Korčulan saari on noin 47 kilometriä pitkä. Leveyttä saarella on 5-8 kilometriä.

Suosikkisaareni Kroatiassa on Korčula ja sen samanniminen kylä

Korculan vanhassa kaupungissa on tyyristä parkkeerata 4€/h tai 96€/24h. Toistaalta ei mitään Dubrovnikiin verrattuna – siellä 10€/h ja 199€/päivä… Kroaatit ymmärtää busineksen… 


Me vietiin auto kolmen kilometrin päähän hautausmaan pihaan. No ei ymmärretty, että Korčulan vanhaan kaupunkiin on koko ajan alamäkeä (ja jyrkkää!!!), toiseen suuntaan siis ylämäkeä. Päivän lopussa mieheni juoksi autolle ja haki minut ja pyörät kylästä.

Pyöräiltiin ensin päinvastaiseen suuntaan alle kilometri, Postranan perinteiseen kylään, porraskävelyä.


Korčulan vanha kaupunki on niin ihana.


Älä jää vain ihan ytimeen vaan kävele myös rantabulevardia pitkin ja kiipeile portaita asuinkaduille. Yllättävän lähellä on jo rauhallisempaa.


Kirkon torniin kiipesin 65 kapeaa askelmaa (ihan ylhäällä metallitikkaat). Ei korkeanpaikan kammoisille. Totesin, että taas hyvä jatkoaltistus itselle, varsinkin kun menin yksin.


Ihan ylhäällä maksimissaan 50 cm leveä, 360 asteinen katselutasanne..


Saariretki Korčulasta

Arvottiin, että mentäisiinkö päiväksi Mljetin kansallispuistosaarelle (65€ per henkilö venemaksuineen ja kansallispuistomaksuineen) vai 30€ per henkilö kolmen saaren saarihyppelyreitille. Päädyttiin jälkimmäiseen pitkälti siksikin, että eräs suomalainen pariskunta kommentoi Mljetiä siten, että se on tavanomainen suomalaiselle (männikköä ja järvimaisemia – ison järven ympäri jopa tylsä asvalttipolku). Toisaalta moni kehunut hurjasti, ehkä olisi hieno?!

Badija on isohko saari viiden minuutin venematkan päässä  Korčulan kylästä. Siellä elää villivuohia. Kävelin saaren ympäri (vajaa tunti) ja matkalla oli mukavia uintipoukamia. Villivuohet näköjään päiväsaikaan satamassa, sillä turistit ruokkii heitä (kiellettyä). Sataman lähellä drinkkibaareja ja hienosti remontoitu vanha luostari kirkkoineen (suljettu).


Vrnikin satamassa on tyylikäs, mutta luonnollisesti kallis ravintola. Musta katkarapupasta punaviineineen 50€, mutta oli meinaan hyvää. Hieno kiviranta heti ravintolan edessä, uimapoukamia löytyy muualtakin. Saarella paljon turistiasutusta, taitaa olla kakkosasunto monella paikallisella suvulla.


Moro Beach on jokainen tamperelaisen kohde. Instatyyliin rannassa keinut ja muitakin kuvauksellisia kohteita ravintolassa. Saari todella pieni. Vähän kauempaa löytyi suojaisa betoniporraspoukama, josta oli haastavaa mennä uimaan (mutta onnistui). Tämä poukama oli ainut, johon ravintolan jytäsaaste ei yltänyt, sai kuunnella meren aaltojen tyrskyämistä.


Ihan mukava viiden tunnin retki. Jos seura ei olisi ollut näin mahtavaa, ei ehkä olisi ollut kummoinen. Sopiva aurinkoloman rentoilupäivä.

Mieheni hikilenkki (juoksu satamasta autolle) käytiin pesemässä Lumbardan hiekkarannalla. Lumbarda on viiniviljelysalue ja itse rantakin on viiniviljelmien ja kappelin takana. Yllätyimme, että rannalla oli isot parkkialueet, ravintola, beachvolley kentät ja jopa jet ski vuokrausta


Ajomatka pohjois-Korčulaan on upea

Hyvää tietä ja mielettömiä maisemia taas kerran. 




Barilosta Blatoon menee kuusi minuuttia kävellen ja seitsemän autolla. Minä kävelin, mieheni ajoi. 

Blatossa oli alkamassa iltamessu.


Abbedissa oli niin lumoutunut viestittelystä, että ei havainnut niin mitään ympäristöstään. Ehkä hänestä ei nunnaa tule, vähän tällainen fiilis tuli?!


Iltalenkki vielä Vela Lukan kylässä. Vela Lukaan ajoimme, kun sieltä kätevästi pääsi Splitiin, joka oli meillä suuntana. Olisi ehkä ollut järkevää ensin mennä Hvarin saaren kautta, mutta en ollut etukäteen lauttareitteihin riittävästi tutustunut ja meitä odotti kodinvaihto Splitin kukkuloilla.


Rakastan saarten tunnelmaa. Onko saaret sinun juttu? Kroatiassa niitä piisaa.

Jos kiinnostuit lukemaan lisää Balkanin kohteista, klikkaa  tästä muihin artikkeleihin.

Seuraathan minua myös Instagramissa https://www.instagram.com/maailmakotina ja Facebookissa www.facebook.com/maailmakotina

16 kommenttia

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *