Marlborough, Uuden-Seelannin Eteläsaaren viinialue sekä Kaikoura
Tässä artikkelissa pääset maistelemaan viinejä Marlboroughin Blenheimissa ja näet satoja hylkeitä ja myös poikueita Kaikourassa.
Uusi-Seelanti on monikulttuurinen maa. Alkuperäiskansaa eli maoreita on joka kuudes. 75% on eurooppalaista alkuperää, loput aasialaisia ja oseanialaisia. Jos olet kuullut puhuttavan kiweistä, silloin puhutaan uusiseelantilaisista.
Ennen reissua mietin, että ehkä maassa voisi olla kotoisaa. Nimittäin tätä 4,5 miljoonaista kansakuntaa on verrattu suomalaisiin – naapurimaan Australian astetta rennompia asukkaita taas on verrattu ruotsalaisiin..
Kuuluuko uusiseelantilaiset viinit suosikkeihesi?
Vaikka Uudessa Seelannissa on viljelty viiniä vasta 1970-luvulta lähtien, niin nykyisellään viinitiloja on noin 700 kpl. Suosituin lajike on kaikkien tuntema Sauvignon blanc. Sauvignon blancin suurimpaan viinialueeseen Marlboroughiin suuntasimme.
Keskikesällä lämpötila on usein 20–30 asteen välillä. Pohjoissaarella on usein eteläsaarta lämpimämpää. Nyt meidän reissulla tammikuussa 2025 oli kaikkea säätä helteestä myrskyyn.
Winetasting the viinialueella eli Marlboroughin Blenheimissa Framingham Wines viinitilalla. Tykästyttiin Rieslingiin. Framingham Wines aloitti rieslingin valmistuksen Uudessa-Seelannissa ja nykyään tekee 10% koko Uuden-Seelannin rieslingistä.
Vicarage Lane viinitila on suomalaisomisteinen. Harmillisesti olimme paikalla siten, että ehdimme vain yhteen, kun paikat sulkivat neljältä. Huvittavasti lennolla Dohasta Helsinkiin oli viinitilan rouvan äiti – maailma on pieni🤔
Kaikouran viehättävä rannikkokylä
Viinialueelta suuntasimme Kaikouran karulle rannikolle. Sielläkin taustalla siintää kauniit vuoret.
Jos Utö on Suomessa lintupongareiden kevätkohde, niin vastaava Uudessa Seelannissa on Kaikoura. Toki täällä lintujen lisäksi on muitakin meren asukkeja. Laskuveden aikaan pääsi kävelemään alueella myös ympyräreittiä (ensin merenpohjaa ja lopuksi kiiveten kallioiden päälle).
Kaikoura tunnetaan oivana paikkana nähdä valaita. Valasretkelle emme menneet, mutta hylkeitä näimme tuhansia – tai ainakin satoja.
Ensin näimme satoja hylkeitä Ohau Point Lookoutilla. Emoja imettämässä pentujaan, vähän isompia luonnonmuokkaamissa vesialtaissa sukeltelemassa yms.yms.
Lisää hylkeitä Kaikōura Peninsula Walkwayn varrella. Saimme lisäksi ihmetellä alueen vahvasti vaihtuvaa vuorovettä.
Kaikourassa kuin muuallakin on paljon opossumivillavaatteita. Tuntuu hurjalta ostaa niitä, mutta ei ole.
Opossumit ovat vieraslaji, jotka tuhoavat Uuden-Seelannin ekosysteemiä. On siis ekoteko ostaa Uudesta-Seelannista opossumivillavaatteita. Ne ovat huisin lämpimiä, opossumivillaan yhdistetään yleisesti merinovillaa sekä joko nailonia tai silkkiä
Oletko enemmän viinitasting vai hyljetyyppi? Vai molempia? Tämä alue sopii molemmille.
Jos haluat tutustua muihin Uuden-Seelannin roadtripin juttuihin, niin lue lisää tästä
Seuraathan minua myös Instagramissa https://www.instagram.com/maailmakotina ja Facebookissa www.facebook.com/maailmakotina.
17 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Viinitiloilla ei olekaan tullut käytyä, joskus olisi hauska sekin kokea, vaikka viineistä en välitäkään. Mutta ilman muuta olen enemmän hyljetyyppi. Kaikoura olisi varmasti upea paikka!
Mari
Uuteen Seelantiin saa minut heittää mihin tahansa paikkaan ja nautin – on se vaan ihana luontokohde!
Hannele/ Hipaisuja Maapallolla
Kiva lukea juttuasi täällä omissa opossumineuleissani, jotka hankin loppuvuodesta Uudesta-Seelannista. On muuten ollut kovassa käytössä.
Itse en vieraillut viinitilalla enkä myöskään Kaikourassa, mukava siis lukea niistäkin.
Hylkeitä näin tosin itsekin mutta en tuollaista määrää. Ne on aina ihania.
Jenni / Unelmatrippi
Kaikourassa tuli käytyä hylkeitä bongaamassa maailmanympärimatkan yhteydessä kymmenen vuotta sitten. Muistan ne söpöt hylkeet vieläkin elävästi, ja niitä oli tuolla tosiaan satoja, ellei tuhansia. Viininmaistelussa emme tuolloin Uudessa-Seelannissa käyneet, mutta Australiassa kyllä. En valitse hylkeiden ja viinin välillä – molempi parempi! 😀
Mari
Tiedät juuri mistä puhut. Vaikka kuvassa vain yksi hylje, niin oikeasti silmänkantamattomiin!
Eveliina/ Reissukuume
En ymmärrä viineistä tuon taivaallista, joten käännyn hylkeiden puoleen! 😀 toki oon muutenkin aina kaikista eläimistä naurettavan innoissani, joten ei varmasti yllätä ketään tämä valinta!
Mari
Kieltämättä mä samaa mieltä, viinejä saa joka kylästä kaupan hyllyltä, hylkeet on uniikkeja.
Eila/Metkaamatkustelua
Viineistä en ymmärrä mitään vaikka aika monella viinitilalla on tullut reissujen yhteydessä käytyä, hylkeet ja Uuden-Seelannin upea luonto sen sijaan kiinnostavat. Matka tuonnepäin maailmaa on kaukainen haave, joka saattaa jäädä toteutumatta, mutta on mukavaa lukea muiden kokemuksia ja katsoa hienoja kuvia.
Mari
Sanoisin, että pitkää lentomatkaa ei kannata pelätä. Totesin, että kymmenen lentotunnin jälkeen koomassa voisi lentää mitem pitkään vain.
Anne | Elämää Nomadina
No nyt on kyllä sellainen yhdistelmä, että todella vaikea valita vain toista! Mutta jos pitäisi, niin sitten nuo Kaikouran hylkeet, sillä en ole vielä päässyt näkemään hylkeitä luonnossa. Viinin maisteleminen on huomattavasti tutumpaa touhua, ja viinitilavierailut sekä eri maiden ja alueiden viininviljelyyn tutustuminen ilman muuta kiinnostaa myös.
Mari
Oli ne hylkeet ihania. Osa muutaman viikon vanhoja ja ryömivät emän nisälle syömään❤️
Tiina Johanna / Kookospalmun Alla
Ihana Uusi-Seelanti! 🙂 Kun puhutaan viinistä ja hylkeistä, olen oitis kärppänä paikalla. Erityisesti Kaikoura on oma suosikki näistä, sillä olen kuullut siellä näkyvän valaita paljon. En ole koskaan itse käynyt, mutta toiveissa olisi! Seuraavia päivityksiänne odotellen. 🙂
Mari
Me emme ehtineet valasretkelle. Myöskään ei ollut ihan paras sesonki siihen. Edelleen kuitenkin tammikuussa Uuteen Seelantiin menisin, yleisesti huippusäät saimme.
Merja / Merjan matkassa
Marlboroughin alue jäi meiltä käymättä ja se harmitti, mutta aika ei vaan riittänyt joka paikkaan. Viinejä käytiin maistelemassa toisaalla Uudessa-Seelannissa ja yhden yön vietimme viiniköynnösten keskellä asuntoautossa. 🙂 Kaikouran hylkeitä ehdimme sentäs katsomaan ja ne olivat hurjan sööttejä.
Mari
Me ei myöskään kierretty Eteläsaarta ympyräreittinä, joten toinen rannikko jäi välistä, ei ehdi vaan kaikkea, vaikka paljon näki
Aila ja Juha
Viini ja hylje vai keskiolut ja saimaannorppa? Saimaata on nähty, ja tuo Uusi-Seelanti kyllä houkuttelisi ilman viiniä ja hylkeitäkin, jo pelkästään maisemien vuoksi! Juha
Mari
Oli kyllä ihan sen pitkän (7+16h) ja kalliin lentomatkan arvoinen