Neljän päivän roadtrip Jukatanilla Meksikossa

Tässä artikkelissa pääset kanssani Meksikoon, Jukatanin alueen (Cancunista tunnettu) cenoteihin uimaan ja kiertelemään mayarauniokaupungeissa. Kävin vähemmän tunnetuissa, halusin skipata ylituristisoituneen Chichen Itzan. Lopuksi veneretkelle ja kajakoimaan seitsemän eri värin laguunille, Laguna de los 7 colores, Bacalarin kaupunkiin ihan Belizen rajalla. 

Lento Meksikon Cancuniin ja vartissa läpi tullimuodollisuuksien ja puolessa tunnissa vuokra-auto alla. Huipputuuria? Kannattaa laskeutua klo 5 aamulla. Se ainakin yksi selitys?!

Meidän piti tehdä viikon roadtrip Jukatanilla. Autokin oli vuokrattuna. No päähänpistoni seurauksena, menimme myös Belizeen ja roadtrip Meksikon puolella typistyi.

Jukataniin kuuluu oleellisesti mayakulttuurihistoria sekä rentoutuminen cenoteilla

Halusin kokea mayarauniot sekä cenotetunnelmaa ilman väkijoukkoja, onnistuuko? Onnistui!! Siis maaliskuussa 2026, ennen pääsiäislomia. 

Mutta varmasti aina on rauhallisempaan vähemmän tunnetuissa kohteissa (nämä meidän kohteet ei niitä), sillä Jukatanin alueella arvioidaan olevat noin reilut 6000 cenotea ja merkittäviä maya-alueita 100-150!!

Mayat ovat yksi Amerikan merkittävimmistä alkuperäiskansoista, ja he asuttivat Meksikon lisäksi Guatemalaa, Belizeä, Hondurasia ja El Salvadoria. Mayarauniot ovat siis arkeologisia kohteita, joissa on muinaisen mayakulttuurin temppeleitä, pyramideja ja kaupunkirakennelmia. 

Cenote tarkoittaa luonnollista kalkkikiviallasta, joka muodostuu siten, että maan alla oleva luola romahtaa ja täyttyy vedellä.

Menomatkalla Cancunista Bacalariin pysähdyimme molemmissa. Quintana Roon Cobá oli tärkeiden kauppareittien solmukohta yhdistäen muita maya-kaupunkeja. Siten Cobán rauniot eivät ole vain “vanhoja rakennuksia”, vaan kokonainen muinainen kaupunki, joka toimi uskonnollisena, poliittisena ja taloudellisena keskuksena.

Kaunis alue, hyvinhoidetut polut metsän siimeksessä! Ja hyväkuntoiset rauniot ja rakennukset.

Cobássa on neljän kilometrin verran teitä muinaisen Mayakaupungin raunioilta toiselle. Siellä on mm. Yucatánin niemimaan korkein Nohoch Mul -pyramidi (42 m), johon pääsee jopa portaita pitkin kiipeämään.

Onneksi ymmärrettiin vuokrata pyörät. Ota sinäkin, jos ei ota, niin harmittaa, kun ”kaikki” muut pyöräilevät ja polut ovat PITKIÄ ja suoria. Reippailutahdilla meille tuli melkein 1,5h pyöräilyä!!!

Copaan oli muuten mielenkiintoinen hinnoittelu, oma hinta auton pysäköinnistä, alueelle tulemisesta ja vielä sisäänpääsylippu. Ja pyörästä oma maksu. No pysyi hinta kohtuudessa, yht noin 20€ per hlö.

Uinnit Choo-Ha luolacenotessa. Kyseessä on ns. alkuperäiscenotetunnelmaan virittävä paikka. Laskeudu portaita pitkin tippukiviluolaan ja nauti kirkasvetisestä raikkaasta uinnista. Ei liian suosittu tämäkään. Lähellä olisi ollut kaksi muutakin cenotea, mutta tämä riitti meille. Hinta oli vain 130 pesoa per henkilö.

Paluumatkalla Bacalarista Cancuniin pysähdyimme myös yhdellä mayarauniolla ja cenotella. Paikallissuositusten perusteella poimimme omasta mielestä autenttisimmat ja kohtuuhintaiset. Vaihtoehtoja olisi ollut kymmeniä.

Kohteemme olivat Arqueológica de Chacchoben (hinta 155 pesoa per hlö ja parkkeerauksesta 80) sekä Cenote Azul, Playa del Carmen (180 pesoa).

Chacchoben rauniot ovat vasta vuonna 1970 löytyneet ja ne avattu yleisölle 2002. Hämähäkkiapinoita hyppelee puusta toiseen niin luonnonmukaisella ihastuttavalla 1,5 km reitillä (tunnissa kulkee läpi viipyillen).

Cenote Azul on ulkoilmacenote. Ihan mun suosikki, todella kaunis, 6 eri allasta ja hyppypaikka. Vaikka olisi paljon ihmisiä, niin ei häiritse. Pysäköinti olisi kait ollut kallis, 200 pesoa, mutta moottoritien varrelle oli helpoin pysäköidä (ilmainen) ja ei edes lisää juurikaan kävelyä. Monenlaista eläinmaailmaa, liskoja, erityyppisiä nenämaassa kulkevia pitkähäntiä (näitä tämäntyyppisiä olen nähnyt Brasiliassakin).

Jos olisin mennyt vielä jonnekin muuhun cenoteen, niin suosikkini olisi ollut Cenote Calavera. Siinä on useita cenoteaukkoja kalliossa, saat hyppätä cenoteen. Jätettiin välistä, koska oli sunnuntai ja huippu ilma – oletettavasti liikaa porukkaa, lisäksi suht kallis 250 pesoa.

Vaikka Bacalarista Cancuniin menee busseja jatkuvasti, niin on kyllä ilo ajella vuokra-autolla. Meksikon tiet pääosin leveitä ja ok kuntoisia (siis näillä osuuksilla) ja paikallisten ajotyyli sopeva. Lisäksi pääsee pysähtelemään sen verran kun haluaa.

Hiffasimme, että katvealueita netin toimivuudessä etelän Bacalarista Tulumiin on todella paljon, vain kaupunkialueilla netti toimii. Eli muista ladata offline kartat. Toki valtatie 307 paahtaessa ilman karttojakin selviäisi😅

Päivän yllätysmomentti lähempänä Cancunia oli ratsia. Auto pengottiin ihan huolella reppujen sisältöjä myöten. Minua ei kopeloitu, nuori poliisimies katsoi päästä varpaisiin (päälläni oli melkein läpinäkyvä beachmekko ja alla bikinit😂😂😂) ja totesi jotain rusketuksestani. Pojalleni tehtiin ruumiintarkastus. Meitä tarkasti viisi nuorta poliisia.

Noin parisata metriä myöhemmin oli tiellä parkissa maastoauto, jonka päällä oli useampi poliisi rynnäkkökivääreiden kanssa. Eli jos ei olisi ymmärtänyt pysähtyä ratsiaan, niin pysäytetty olisi tavalla tai toisella. 

Poikkeuksellisen hyvännäköisiä ja kunnostaan huolehtiva poliiseja. Jos tilanne olisi ollut eri, niin olisin halunnut kuvan😅😅😅

Seitsemän värin laguunilla Bacalarissa: turkoosia, vaaleansinistä, vihertävää ja syvänsinistä

11 000 asukkaan Bacalar Meksikon ja Belizen rajalla on samalla turistinen että paikallinen. San Felipen linnoituksen viereisen aukion ympäriltä sekä lähikaduilta löydät reilusti  ravintolatarjontaa. Aukion läheltä lähtee myös bussit Belizeen ja Guatemalaan. Matkatoimistoja piisaa. Sekä laguuniveneretken tarjoajalta et pääse välttymään.

Moni ohittaisi Bacalarin kylän, jos kylän läpi ei virtaisi seitsemän eri sinisen/vihreän värin laguuni. Pilvisenä päivänä värit eivät pääse parhaiten esiin, mutta hienoa oli. Eri sävyt johtuvat erilaisista syvyyksistä ja mineraaleista pohjassa. 

Laguunin syvyydet vaihtelevat paljon – joissain kohtaa voi kahlata polvenkorkuisessa vedessä, kun taas toisissa kohdissa cenote tiputti merenpohjan yli sadan metrin syvyyteen. Mitä matalampi vesi, sen vaaleammansininen vedensävy ja mitä syvempi, sen tummempi – supersyvä Cenote Negro oli nimensä mukaisesti ihan musta.

Ensin kajakoimme Los Rapidos -virtauksilla. Vuokraisäntämme vinkkasi ajamaan Club de Playa Manantialiin. Inan sivussa, mutta ehdottomasti edullisin. 280 pesoa leirintäaluemaksu kahdelle vierailijalle sekä tuplakajakin vuokra.

Leirintäalueella oli special juttu tänään. Törmättiin paikalliseen retropakuilijoiden tapahtumaan – oli kunnon meininki🚌🎯❤️.

Ja kyllä ne meksikolaiset oikeasti riippumattoilee aina ja kaikkialla – salakuvasin Bacalarin pääkadulta käsin  jonkun yhdistyksen tms. yhteisötilaan.

Los Rápidos tarkoittaa kirjaimellisesti “nopeat virtaukset”. Hämmästelimme yksiä maapallon vanhimpia tunnettuja elämänmerkkejä eli stromatoliittejä (mikrobien muodostama kerroksellinen, kivettynyt sedimenttirakenne).  Tässä netistä löytyneestä kuvasta näet miltä reitti näyttää yläilmoista käsin:

Pienellä osalla reittiä on kohtalainen virtaus. Osa ihmisistä kellui virran mukana. Saattaa olla ihan kiva kokemus, mutta jos asut itse vakituisesti vastaavan vuolteen äärellä Lempäälässä, niin me oltiin, että ”mikä juttu tää muka on”.😅😅😅. Tervetuloa Lempäälään kellumaan virran mukana 🥰. Veden värin kyllä vaihtaisin vaikka heti!!!

Myöhemmin kruusailimme 42 km pituisella ja osassa kohtaa 2,5 km leveällä laguunilla (Laguna de los 7 colores) 2,5 tunnin veneretkellä. 

Vastapäätä San Felipen linnoitusta on Canal de los Piratas. 

Uiskentelimme matalalla laguunin kohdalla, jossa aikoinaan ei olisi uskaltanut olla. Nimenmukaisesti merirosvot päivystivät alueella, sillä se oli ainoa reitti merelle. Eli San Felipeltä suojeltiin kaupunkia merirosvoja vastaan.

Reitin varrella ohitimme suojellun lintusaaren, Isla de los Pájaros. Saarella oli nytkin satoja lintuja.

Reitin varrella oli kolme cenotea: Cenote Cocalitos Beach Resort (Matalaa – hyvä chillailupaikka, tänne venekuski suositteli menemään reissun jälkeen, mutta alkoi satamaan), Cenote Negro ja Cenote Esmeralda.

Mitä muuta sitten Bacalarissa voisi tehdä? Ei mitään muuta on kokemukseni. Toki hyvä ravintolatarjonta ja aina voi lenkkeillä suht ”tylsien” tavallisten asuinalueiden katuja pitkin.

Bacalar tosiaan on niin pieni kaupunki. 

Todella turvallisen oloinen. Hinnat kaupungissa karkeasti niin, että kunnon ruokailu alkoholittomalla juomalla 15€/hlö, pikaruokatyyppinen 8€/hlö. Amerikkalaisia turisteja tosiaan piisaa, isoin matkailijaryhmä varmasti.

Ihana majapaikka meillä myös: Teki-sha Home&Suites. Asuimme yhden yön myös keskustan huoneistohotellissa, mutta autollisille Teki-sha paras. Tarjoavat ilmaiseksi myös pyörät käyttöön.

Tuttuun tapaani aamulenkki Bacalarissa. Meinasin mennä pyörällä, mutta kun oli inan vilpoinen aamu, niin omat jalat oli parempi. Oli sunnuntai. Kirkkoon kävi monen suunta. Kirkon ulkopuolella näytettiin valmistelevan jo kirkkokahvejakin. Nyt oli kuitenkin itsellä sen verran kiire, että ei ehtinyt pysähtyä messuun. Kielitaito ei olisi myöskään riittänyt jälkilöylyihin.

Vaikka ajomatka Cancuniin on tylsä (loputtoman pitkät, suorat tiet), niin meillä oli mukavaa tiedossa. Cancunin majoitukseen olimme tilanneet päivän loppuun rentouttavan hieronnan – ja vartin otsonihoito kaupan päälle (yht 37€). 

Otsonihoito oli kerrassaan ahdistava. No harjoittelinpa seuraavan viikon vuosikontrollia varten, pään magneettia. Tässä otsonihoidossa koko keho päätä lukuunottamatta munankuoren sisällä ja putkessa virtaa kuumaa ilmaa. Silmien päälle tungetaan pyyhe (revin sen useamman kerran pois), mutta aina työntekijä tuli laittamaan uudelleen ”Towel heals you”😅😂😂

Niin ja suosittelen ehdottomasti reissua Belizeen (vuokra-autolla ei saa mennä) tai Guatemalaan. Lue meidän reissuista tästä

Lopulta olimme Meksikossa vain neljä päivää, kun menimme Belizeen myös. En mitenkään ihastunut tähän osaan Meksikosta. Lähinnä mayaraunioita ja cenoteuimapaikkoja ja turistirantoja (kyllä vaan poikettiin nopsasti Playa del Carmenilla). Olisin saattanut ihastua saariin, esim. Islas Mujeres tai Holbox, mutta aika ei riittänyt visiittiin.

Jos kiinnostuit lukemaan lisää Etelä-Amerikan reissuni kohteista, klikkaa tästä muihin artikkeleihin.

Seuraathan minua myös Instagramissa https://www.instagram.com/maailmakotina ja Facebookissa www.facebook.com/maailmakotina.