Maailman kaunein kohde – Färsaaret

Minulta, niin kuin varmasti kaikilta muiltakin paljon matkustavilta kysytään aina mikä on suosikkikohteeni tai mikä on ollut ihanin maa, jossa olen käynyt? Ja onko jokin paikka, jonne en uudelleen menisi?

Minne en menisi uudelleen? Jokainen paikka on ihana ja voisin mennä uudelleen, mutta kaikkein eniten ristiriitaisia ajatuksia minulla on Dubaista, ehkä sen inhokkikohteeksi nimeän. Perusteluista tähän voit lukea tästä linkistä….

Vastaan yleisimmin suosikkikohteesta kysyttäessä, että paras reissuni on aina seuraava matka. Mutta jos kysyjä ei luovuta, niin vastaan Färsaaret. Se on minun paratiisini.

Miten Färsaarista muodostui suosikkikohteeni, maailman kaunein paikka minulle?

Färsaaret oli minulle tuntematon, kunnes tyttäreni oli vaihto-oppilaana Italiassa ja hänen yksi pahaista vaihtarikavereistaan oli färsaarilainen tyttö. Piti silloin vallan google mapsista tsekata, missä moinen paikka on. Färsaaret on Tanskaan kuuluva itsehallinnollinen 18 saaresta koostuva kokonaisuus keskellä Atlantin valtamerta. Lopulta se on kaukana Tanskasta, noin Skotlannin, Norjan ja Islannin välissä. Siellä puhutaan tanskan lisäksi fäärin kieltä ja siellä asuu n. 50 000 asukasta, joista suuri osa pääkaupungissa Torshavnissa.
Kävi klassiesti, että hinguin tyttäreni matkakumppaniksi. Hän oli hieman vastahankoinen, mutta tarjoukseni sponsoroida hänen matkansa hellytti hänet. Toki hän asetti ehdon, että voin olla Torshavnissa perheen kodissa (muu perhe oli lomamatkalla, joten minulla oli koko koti käytettävissäni) vain silloin, kun kun hän ja hänen ystävänsä ovat saaren ykkösfestareilla, heinäkuulle sijoittuvassa G! festivaaleilla. Muutoin lupasin olla heidän tieltään pois. Alkaessani suunnitella kolmipäiväistä reissuani, törmäsin ongelmiin. Färsaarilla ei juuri ole rengasmallisia vaellusreittejä ja muutaman pitkän löysin, mutta ne olivat vaatimustasoltaan enemmän vuorikiipeilijöille kuin korkeanpaikankammoiselle tätivaeltajalle sopivia. Aloinkin pehmittää tytärtäni, että voisin Torshavnista käsin tehdä päiväreissuja ympäri saarta. Hän ei suostunut, joten minun oli pakko löytää joku kolmen päivän rengasreissu. Sellainen keksin ja siitä tuli upein matkakokemukseni koskaan.

Kolme upeaa päivää matkaten ympäri Färsaarta lautalla, helikopterilla, liftaten ja jalan

Saarihyppelyni reitti oli : Streymoy- Sandoy-Skuvoy-Stora Dimun -Suduroy- Streymoy. Streymoysta siirryin aamulautalla Sandoyhin. Sandoyn lauttaterminaalista lähtee bussi heti lautan saavuttua, joka menee Skyvoihin lähtevälle lautalle. Tässä satamassa on leirintäalue, jossa yövyin. Skuvoyssa ei ole leirintäaluetta, siellä kysyin saarella asuvilta luvan, missä saa yöpyä. Sain ohjeistuksen pystyttää telttani yleisen wc:n takana olevalle ruohikkoalueelle. Muutoin monesta blogista saa väärän tiedon, että Färsaarilla olisi jokamiehenoikeuden tyylinen laki, että missä tahansa saa yöpyä – näin ei ole ainakaan enää vuonna 2019, maanomistajan lupa tarvitaan. Tältä saarelta matka jatkui helikopterilla Stora Dimunin viiden minuutin pysähdyk
sen jälkeen Suduroylle. Suduroylta takaisin pääsaarelle Streymoyhin isommalla matkustuslautalla.

Kaikenkaikkiaan saarihyppely maksoi 30€. Hinta on todella edullinen, sillä lautat ja helikopterilennot kuuluvat tieverkostoon samalla tavoin kuin Suomessa Ahvenanmaan saariston liikenne. Helikopterilennot löytyvät Atlantic Airwaysin sivuilta . Turistit voivat osaa reitistä riippuen liput vasta kolme-seitsemän päivää aikaisemmin. Itse olimme heti puolen yön jälkeen kyttäämässä lippuja, jotta varmasti saamme ne(helikopteriin mahtuu kopterista riippuen maksimissaan kaksitoista henkeä). Nimittäin tytöt tulivat myös helikopterilennolle mukaan. Itse asiassa tyttöni färsaarelainen ystävä ei ollut koskaan kuullutkaan, että lennot ovat noin edullisia. Sain tuottaa hänelle uuden elämyksen myös. Viikon reissun aikana kävin itse yhdeksällä saarella ja tyttöni paikallinen ystävä oli elämänsä aikana käynyt yhteensä 11 saarella (joista yksi eli Stora Dimun tuli korkatuksi hänelle vasta tämän helikopterimatkan aikana).

Sandoyn saari on lättänä, ehkä siten tylsin maisemallisesti koko Färsaarilla. Kuitenkin siellä on samalla tavoin kuin muuallakin ympäri saarta pieniä vesiputoksia ja ruohokattoisia taloja. Siellä tutustuin myös eniten paikallisiin, sillä ensimmäistä kertaa elämässäni (47-vuotiaana) liftasin kiertäen siten aivan koko saaren. Liftaus on helppoa, sillä iso osa saaren pikkuteistä on yksikaistaisia ja näkee pitkälle eli myös autolla ajajat näkevät liftarin. Ongelma on se, että autoja kulkee todella vähän – toki kaikki autot paitsi yksi pysähtyivät – se oli senioripariskunta, ehkä kokivat minut vaarallisena 😉. Ihania kohtaamisia: suuren laivavarustamon toimitusjohtaja kertoi elämästään, hän asui erään pikkutien päässä – toki hänellä oli kaupunkiasunto ja vietti ison osan vuodesta myös maailman metropoleissa, paikallinen Torshavnissa asuva lapsiperhe oli lomalla rauhallisemmassa Sandoyssa ja sitten yhden pätkän menin sandoylaisen äidin ja tyttären autossa -ja he kertoivat poikansa olevan maanviljelijänä Skyvoyn ainoalla maatilalla (näin maatilan siellä ollessani, mutta en kehdannut mennä koputtamaan ovea..). Sandoyssa yövyin leirintäalueella, Sandur Campingillä. Olin ostanut telttapaikan (10€, muista, että telttapaikka ostetaan jo Skopunista, mihin lautta pääsaarelta saapuu – bussi odottaa kyllä sinua, kun kerrot kuskille, että pari minuuttia menee), mutta kun ei ketään muita tullut, niin päätin nukkua tuvan sohvalla. Illemmalla tein vielä pienen vaelluksen Sandurista Soltuvikiin. Tosin päädyin lopulta menemään ison osan reittiä pitkin tietä, kun opaskirjakin kertoi tietyn osuuden olevan sekava ja se olikin. Kohtaamiset tällä reitillä lampaiden kanssa olivat mieleenpainuvia – osa oli niin kiinnostuneita, että mietin ovatko kenties vaarallisia. Myöhemmin reissuissa totuin luottamaan lampaisiin. Lampaitahan Färsaarilla riittää ja jos vaeltaa, niin niihin saa tottua. Ja vinkkivitosena, lampaiden tekemät polut ovat vahvempia kuin ihmisten, joten älä mene vahvinta polkua vaan sitä, joka on merkattu usein pienin punapäisin tikuin😉

Skyvoyn saari on pieni noin viidenkymmenen asukkaan asuttama saari. Se vaikuttaa melko kuolleelta. Lampaita siellä on kyllä varmaan 2000 ja lintuja 20 000. Talot ovat värikkäitä, mutta talojen omistajia ei juuri näy. Paitsi lautan saapuessa, kaikki kokoontuvat odottamaan lauttaa. Joku odottaa läheisiään, joku mantereelta saapuvaa lähetystä ja suurin osa kokoontuu vain jutustelemaan toistensa kanssa. Törmäsin postinkantajaan – jokaisen kylän tietotoimistoon. Hän oli oikeasti eläkeikäinen pappa, joka oli muuttanut eläkkeellä takaisin lapsuudenmaisemiinsa ja oli hommannut töitä sen tähden, että ei tylsisty. Jos oikein ymmärsin, niin hän oli myös se, joka piti pientä ruokakauppaa, jota pidettiin auki joka toinen päivä. Minulla ei ollut kauppatarpeita, niin en perehtynyt asiaan tarkemmin. Joka tapauksessa rohkaisen sinuakin olemaan omavarainen tullessasi saarelle. Saarella ei ole oikeasti mitään tekemistä, kait pari guesthousea majoitukseen. Paitsi on saarella yksi juttu, miksi sinun kannattaa saapua. Kylän päätien päässä on ”metsäautotie”, oikeastihan Färsaarilla ei ole missään puita, joten sen tähden heittomerkeissä. Mutta jokin kärrypolku. Kärrypolku päättyy portille ja siitä jatkat vielä jonkin matkaa ”tylsää polkua” ja saavut paratiisiin. Tässä video paratiisistani. Tämä reitti vie lintukalliolle. Saat kulkea nummelta toiselle, ihan kuin kulkisit isoilta sammalmättäiltä toiselle. En koskaan unohda tätä vaellusta, se on rauhoittava muisto, jota kannan elämässäni. Sain nauttia aurinkoisesta päivästä ja lintukonsertista useamman tunnin ajan. Tarkkaavainen piti olla merkatulla polulla pysymisen suhteen, jos olisin eksynyt, niin reittiä en olisi enää löytänyt, kaikkialla oli niin samanlaista.

Suduroyhin saavuimme helikopterilennolla. Pitkään oli epävarmaa pääsemmekö matkaan. Osa paikallisista katseli taivaalle ja arvioi sumua ja enteili, että tänään ei helikopteri lennä. Jos näin olisi käynyt, niin sitten meidän olisi pitänyt mennä lautalla samaa reittiä takaisin Torshavniin. No sieltähän helikopteri tuli ja matkaan päästiin. Stora Dimunin pysähdys oli kiva elämys. Stora Dimunilla asuu vain kaksi maanviljelijäperhettä ja toisen perheen isä hyppäsi kyytiin. Hänet kuskasi lennolle mönkijällä perheen äiti kyydissään ehkä kolmevuotias potra poika. Suduroyssa satoi kaatamalla koko päivän, siis todella kaatamalla. Joten lopulta olimme tyttäreni ystävän sukumökillä koko päivän nukkumassa ja menimme taksilla lauttaterminaaliin. Yllätyksekseni taksimatka oli edullinen, vartin matka maksoi reilun kympin. Sukumökki oli ihana: kuusikymmentäluvun tavaroita ja vanhoja perhekuvia ja käsitöitä mökki täynnä. Aivan kuin olisi Suomessa ollut. Paitsi, että päiväunille sai nukahtaa takapihan todella ison vesiputouksen ääniä kuunnellen – jos Suomessa olisi sen kokoinen
vesiputous, niin se olisi yleinen nähtävyys. Färsaarilla vesiputoukset ovat itsestäänselvyys.

Muut elämykset Färsaarilla

Pääkaupunki Torshavn (alla kuvat) on jo elämys pelkästään. Mustaksi maalatut ruohokattoiset puutalot ovat kaupunkin silhuetti. Pääkaupunki, jossa on vain kuusi liikennevaloristeystä, se on Torshavn. Torshavnista on hyvä tehdä matkoja ympäri saarta. Erityisesti suosittelen lauttamatkaa Nolsoyn saarelle, lähtö keskustan lauttarannasta. Nolsoyn saaren keskusta on tyypillinen färsaarilainen satamakylä. Nolsoysta tein vaelluksen Bordenille, en erityisemmin sitä suosittele, toki käännyin takaisin ennen Majakalle saapumista – rehellisesti sanottuna en enää jaksanut sosialisoida irlantilais-tanskalais-tansanialaisen opiskelijapoppoon kanssa, joiden seuraan olin päätynyt ja reittikin vaikutti tylsältä. Jos haluat katsastaa reittiä, niin reitin alkuosa on paras, joten voit kävellä puoli tuntia ja kääntyä takaisin päin.

Färsaaret on kertakaikkiaan upea luontokohde. Siitä tekee uniikin se, että luonto on jokaisen saavutettavissa. Se on autoteiden ympärillä, sen koet ihan vain ajaessasi. Paitsi siis jos olet sankan sumun ympäröimä. Sumu kuuluu keskeisesti Färsaariin ja etenkin heinäkuu on sumukuukausia. Fäärin kielessä on jopa kolmekymmentä eri sanaa kuvaamaan sumua. Ja paikalliset rakastavat sumua, he kommentoivat ”Onpa niin kauniin näköistä”. Itse en tätä ihanuutta oikein ymmärtänyt sumu lähinnä häiritsi, kun upeat maisemat jäivät piiloon. Jos ole sumun fanittaja, mene Färsaarille heinäkuussa, jos et, niin valitse jokin muu kuukausi. Ja jos menet heinäkuussa Färsaarille, niin varaudu siihen, että lentokone ei pääse laskeutumaan ja palaatte takaisin Kööpenhaminaan. Näin kävi meille – vähän kiristi hermoja ja vaati extraistumalihaksia, mutta olimme onnekkaita, kun mahduimme seuraavalle suoralle lennolle. Osa joutui menemään Kööpenhaminasta ensin Pariisiin ja sieltä Färsaarille…

Kun suunnittelet autoreissua, niin kannattaa matkan kohteiksi suunnitella Glogv (Esturoy Island), Muli (Bordoy island). Sopivan matkaa kannattaa vaeltaa Saksunista Thornuvikin suuntaan, vaikka et olisi vaeltajatyyppiä – hyviä kuvauksellisia kohtia vaikka vain tunnin verran vaeltaisit suuntaansa. Kirkjubour on niin minun kuin monen muunkin mielestä Färsaarten kaunein kylä, sinne muuttaisin ilman muuta, jos Färsaarille päätyisin. Bosdalafossur, Gasadalur ja Mulafossur ovat upeita vesiputouksia, kuuluvat kait must see kohteisiin, mutta vesiputouksia niin paljon kaikkialla, että jos ei osu matkan varrelle, et erityisesti menetä mitään. Mulafossurissa oli paikallisten ylläpitämä ravintola, jonka antimet olivat hyviä. Oikeastaan voit ajella mihin vaan ja lupaan, että nautit näkymistä. Vanhat yksikaistaiset hurjan pitkät tunnelit ovat kokemus jo sinällään – varsinkin jos kärsii lievästä hämäräsokeudesta ja siten saa jännittää, että ehtiikö jollekin levennyspaikalle ennen vastaantulevaa autoa. Ja jos olet festarikävijä, niin ilman muuta G! festivaaleille heinäkuussa, sinne menevät KAIKKI. Jos tykkäät joogata, niin suosittelen privaattituntia Heibrithin kotistudiolla – maisevat käsittämättömät. Hänet saat kiinni HeibrithYoga facesivujen kautta . Hänellä myös tunteja Thorshavnin keskustassa. Voit kertoa terveisiä minulta.

Onko sinulla erityyppisiä kokemuksia Färsaarista? Voisitko sinä palata saarille uudelleen? Mikä sinua viehätti erityisesti? Onko sinusta jokin muu paikka sellainen, jota ei kannata Färsaarilla jättää välistä? Houkutteliko tämä juttu sinua matkustamaan Färsaarille? Kommentoi alla ajatuksiasi

Vinkit: Jos suunnittelet vaeltamista Färsaarilla, lataa puhelimeesi Issuu sovellus ja sieltä Hiking in the Faroe Islands – opas