
Georgian Tbilisi on rento pääkaupunki
Mainos, pressimatka, Georgiatravel. Georgia sijaitsee Kaukasiassa, Euroopan ja Aasian raja-alueella. Georgia rajautuu etelässä Turkkiin, Azerbaidžaniin ja Armeniaan, pohjoisessa Venäjään ja lännessä Mustaanmereen. Maan pääkaupunki on Tbilisi.
Georgiassa on reilut 3,5 miljoonaa asukasta ja ulkomailla georgialaisia asuu 1,5 miljoonaa. Vertailun vuoksi suomalaisia asuu ulkomailla noin 300 000. Eli tätä sodat teettävät.. Georgiassa niitä ollut kolme niinkin myöhään kuin 1990-luvulla.
Georgia itsenäistyi ensimmäisen kerran kolmen vuoden ajaksi vuonna 1918. Tämän jälkeen seurasi 70 vuoden kaaos. Toinen itsenäisyys tapahtui vuonna 1991 Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä
Georgian Tbilisi on helposti hahmotettavissa oleva, kotoisan tunnelmallinen kaupunki. Tbilisissä asuu reilu miljoona asukasta, mutta se tuntuu pikkukylältä. Kyseessä on vanha Silkkitiekaupunki, joka sijaitsee Kurajoen laaksossa. Joki jakaa kaupungin kahteen osaan.










Saavuimme kaupunkiin kahdelta yöllä ja huomioin, että silloinkin toreilla on kukkakauppiaita.
Georgiassa on kaikkialla miellyttävää asioida, sillä kukaan ei pakkomyy tai juokse perässä. Hinnat ovat kohdallaan – turistilta ei yritetä pyytää riistohintoja.
Tbilisin nimi tarkoittaa georgiassa lämmintä. Nimi liittyy lämpimiin kananmunanhajuisiin rikkilähteisiin, joita löytyy Abanotuban kaupunginosassa. Kuuma vesi nousee 1800 metrin syvyydestä. Kuumaa rikkivettä hyödyntäviä kylpylöitä löytyy useampia kaupungista.
Kaupunki on koirien kaupunki. Ystävällisiä katukoiria on kaikkialla. Puistoissa on koirankoppeja. Koirilla on korvamerkit, jotka tarkoittavat sitä, että ne on rokotettu ja kastroitu. Koiria ruokitaan.


Mikä tekee Tibilisiksestä erilaisen ? Ehkä se, että monissa taloissa on puusta veistetyt suuret parvekkeet. Oppaamme vei meidät kaupunkikävelyllä moniin porttikongeihin. Usein rappukäytävä oli koristemaalattu ja portaat olivat uniikkeja valurautakoristeluin. Puolalaisia, juutalaisia taiteilijoita on ollut maalaamassa rappukäytävien maalauksia.




Kadunpuoleinen julkisivu on eurooppalaistyylinen kiviseinäinen (alla vasemmalla). Sisäpihan puoleisella julkisivulla on georgialaistyylinen puinen (alla oikealla). Molemmat kuvat siis samasta talosta. Ei uskoisi?!


Vanha kaupunki on Tibilisin sydän, se nousee rinnettä ylös Narikala-linnoitukselle. Kaupungissa on kaksi kaapelihissiä ja toisella niistä nousimme Äiti-Georgia muistomerkin lähelle. Muistomerkki näkyy paremmin monesta paikasta alhaalta kaupungista.

Georgian äiti (Mother of Georgia) patsas on Tbilisin ikoninen symboli. Se symbolisoi maan vieraanvaraisuutta (viinilasi toisessa kädessä) sekä voimaa, jolla puolustetaan (miekka toisessa kädessä).
Naiset ovat maassa tärkeitä ja myös kielessä se näkyy. Kun meillä puhutaan Suomesta ”isänmaana”, niin georgialaiset kutsuvat Georgiaa ”äidinmaaksi”. Meidän lapsien kolmas nimi on perinteinen ”Alexintytär/poika”, jos olisimme georgialaisia, lastemme kolmas nimi olisi ”Marintytär/poika”.
Olen tällä matkalla @georgiatravelin vieraana ja saan nauttia ”Georgian äidin” huolenpidosta ja vieraanvaraisuudesta.
Ylhäältä kaapelihissiaseman läheltä voi ihailla kasvitieteellisen puutarhan vehreyttä. Georgian kunikaallinen perhe perusti kasvitieteellisen puutarhan 350 vuotta sitten.

Kaupungin muilla kukkuloilla on katedraaleja, joista yksi näkyi upeasti valaistuna myös hotellihuoneeseeni Radisson Blu Iveriaan.

Ylhäältä näet myös useamman entisen presidentin rakennuttaman modernin rakennelman: mm. Kurajoen ylittävän Rauhansillan sekä ”putket”, joista piti tulla oopperatalo, mutta joista toinen myyty ja toinen odottaa edelleen omistajaa.

Jokaisella kaupungilla on kaupunkisuunnitteluun liittyviä kiistoja – nostan hattua tbilisiläisille siitä, että mahdottomat hankkeet voidaan keskeyttää. Kaupunkilaisilla oli jo oopperatalo, toista ei tarvittu.
Tbilisissä on vähän kaikkea: bysanttilaisia kirkkoja, massiivisia aukioita kuten Vapauden aukio sekä maan alle rakennettu kaikkea perinteikästä myytävää täpötäynnä oleva Meidan Bazaar.


Rakkauslukkosilta löytyy Leghvtakhevin kanjonin yltä. Toiseen suuntaan katsoen näet tyypillisiä koristeellisia tbilisiläistaloja, toisesta suunnasta taas näkyy kivisiä ”kuplakattoja”. Niiden alta löytyy kylpylä. Orbeliani-kylpylä taas löytyy mosaiikkirakennuksesta, jonka ensisilmäksellä tulkitsee helposti moskeijaksi.




Tbilisin tunnetuin nähtävyys on vino kellotorni. Tasatunnein tornista tulee kelloasoittava enkeli ja muita nukketeatterin hahmoja. Aukiolla muutoinkin upeasti kunnostetut rakennukset.




Mielestäni myös ne kunnostamattomat rakennukset ovat kauniita, Tbilisi on kuin tehty haahuiluun.






Vapaudenaukio oli alunperin markkinapaikka. Vapaudenaukion lähikadut olivat alue, joka aikoinaan on syrjemmässä. Tontteja annettiin maahanmuuttajille. Esim alueella saksalaisten perustama apteekki (1902). Kaupungissa oli kilpailua kuka rakentaisi upeimman talon.








Katutaidetta löytyy pikkaisen kaikkialta, mutta erityisesti Fabrikasta.






Yhden/kahden kadun mitalta löytyy muraaleja, mutta toisaalta sitä enemmän töhrittyjä taloja. Tuntuu, että melkein kaikki Tibilisin talot ovat enemmän tai vähemmän töhrittyjä.




Fabrikan viereinen Marjanishvilin alueella löytyy paljon kauniita, aristokraattisia rakennuksia. Nautiskelin juosten aamulenkillä kadulta toiselle.
Aamulenkillä Tbilisissä tiedät olevasi vanha, kun Boltit hidastavat kohdallasi vs. yöjuoksusta juuri palanneet vähäpukeiset nuoret naiset näyttivät saavan haluamattaan erityyppisiä ehdotuksia ohiajavilta autoilta. Olen kyllä ihan mieluusti juuri tämän ikäinen tästäkin näkökulmasta 😅🤣.






Osuin myös Dry Bridge Marketille, jossa oli kirpputorimyyjiä sekä taiteen ja käsityötuotteiden myyjiä.


Tbilisissä ainoa ongelma on mielestäni liikenne. Kaupunkiin ajaminen ja sieltä lähteminen vie aikaa. Autoja on kohtuuttoman paljon. Tähän vaikuttaa se, että ei ole autoveroa. Kaasuautoja etenkin, sillä 30 senttiä maksaa kaasulitra, bensa maksaa euron litralta.
Jos sinulla on auto käytössä tai retkeen sisältyy Chronicles of Georgia, niin käy ihmeessä. Muistomerkki sijaitsee kymmenisen kilometrin päässä Tbiliksestä. Muistomerkiltä näet hienosti koko kaupungin ja ympäröivää vuoristoa. Muistomerkin suunnitteli Zurab Tsereteli, tunnettu georgialainen kuvanveistäjä, joka työskenteli aikoinaan Picasson kanssa. 30 metrisen monumentti on rakennettu vuosina 1970-2009 pronssista ja kivestä. Monumentissa kuvataan Georgian historiaa ja kristinuskon saapumista maahan. Yläosissa näkyvät kuninkaat ja merkittävät historialliset hahmot. Alaosissa on kuvauksia Jeesuksen elämästä.


Tbiliksen kaduilla on päivittäin toukokuussa 2025 mielenosoituksia. En itse nähnyt niitä, mutta aamulenkillä näin tietyillä kaduilla seiniin maalattuja iskulauseita.


Mielenosoitusten tavoitteena on uudet, vapaat ja oikeudenmukaiset presidentinvaalit (mielenosoitukset alkoivat 10/24 presidentinvaalien jälkeen), poliittisten vankien vapauttaminen, EU-jäsenyysneuvottelujen aloittaminen uudelleen sekä demokratian ja sananvapauden palauttaminen. Mielenosoittaminen on kallista puuhaa, 5000 larin (n. 1666€) sakon voi saada tien sulkemisesta.
Oppaamme toi moneen kertaan esiin, että georgialaiset ovat mieltyneet helppoon ja rajoittamattomaan elämään – georgialaiset eivät pidä säännöistä. Mietin, että miten voisi kuvata suomalaisia?
Jos kiinnostuit lukemaan lisää Georgian reissuni kohteista, klikkaa tästä minun muihin artikkeleihin.
Muiden pressimatkalla olleiden juttuja linkattuna tässä alla:
https://netammelat.fi/aasia/georgia/elamyksellinen-georgia
https://www.kristallinhohtoa.fi/2025/06/georgia-matkakohteena-yllatti.html?m=1
https://www.travelwithtimo.com/museot/georgia-tbilisi
Seuraathan minua myös Instagramissa https://www.instagram.com/maailmakotina ja Facebookissa www.facebook.com/maailmakotina.


6 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Tuo pitää kyllä täysin paikkaansa, että ruuhkaisuus on ongelma. Paitsi, että kaupungista lähteminen ja sinne saapuminen vie aikaa, niin aikaa vie myös kaupungin sisällä liikkuminen. Kaikki kaikessa mukava kaupunki kuitenkin.
Mari
Tietenkin ruuhkaisuus on kaikkialla isoissa kaupungeissa ongelma. Jos ei ole metroa. Tästä syystä tykkään myös kävellä.
Ne Tammelat
Tbilisi oli kyllä hieno, monien kerrosten kaupunki. Välillä kirjaimellisesti 🙂 Tykkäsin siitä, että siellä oli saumattomasti ja sopivasti sekaisin uutta sekä vanhaa.
Mari
Mulla oli todella kotoisa fiilis. Teen yleisesti aamulenkkejä uusissa kaupungeissa – ei aina tule tällaista oloa.
Eveliina / Reissukuume
Vieläkin huvittaa toi sun aamuinen kohtaaminen Bolt-kuskin kanssa 😀 Tbilisin rosoisuus teki itseeni kyllä vaikutuksen ja samoin se, että koskaan ei voinut olla varma, mitä seuraavan kulman takana on!
Mari
On pakko välillä nauraa itselleen/tilanteille – vaikka oikeasti niissä tilanteissa voisi itkeä/hermostua tms.