Kuka blogin takana?
Olen Mari, reilu 50v, naimisissa ja neljän aikuistuvan nuoren äiti. Toimin yrittäjänä, taustakoulutus psykologi ja työyhteisöjen ja työntekijöiden haasteet tuovat leipää perheeseemme. Pääharrastukseni on matkailu, tai en sitä harrastukseksi edes kutsuisi vaan intohimoksi.
Taustaltani olen maatalon tyttö. Voitin 13-vuotiaana paikallisen sekatavaraliikkeen arvonnassa matkalahjakortin Kyprokselle. Tämä elämäni ensimmäinen ulkomaanmatka (joka toistaiseksi ainut pakettimatka) avasi maailmani. Jäin vieraiden kulttuurien ja erilaisuuden pauloihin. Nuorena olin kielikurssilla Englannissa, matkariparilla Italiassa ja Sveitsissä, vaihto-oppilasvuosi kului Yhdysvalloissa. Opiskeluaikana olin AEGEEN:n kesävaihdossa Ukrainassa ja SPR:n monikulttuurisuusleirillä. Interrail on sen ajan nuorten reppureissaustapa.
Häiden sijasta houkuttelin mieheni budjetoimaan rahat maailmanympärimatkalle (Kiina, Bali, Indonesia, Australia, Thaimaa). Ryanairin tulo Tampereelle loi upeat mahdollisuudet tehdä pikareissuja ympäri Eurooppaa. Sitten syntyi neljä lasta ja matkustusmahdollisuudet hieman kapenivat hetkeksi. No siten saatiin maailma meille: perheessämme on asunut neljä au pairia (Kenia, Costa Rica, Puola, Australia) ja italialainen vaihto-oppilas.
Maailmalla asuvat ystävämme ovat tottuneet saamaan meidät vierailulle – siskonpedit on luxusta, muuta emme tarvitse! Ja onneksi lapset kasvavat. Sitä mukaan kuin lapset täyttivät 10v, kävin jokaisen kanssa kymppimatkalla ja sen jälkeen eri poppoilla on tehty niin kaupunkimatkoja, roadtrippejä kuin 296km:n vaellus Santiago de Compostelaan.
Vuodesta 2017 liityimme kodinvaihtajien heimoon ja se on lopullisesti avannut silmämme. Kaltaisiamme on maailma pullollaan <3. Tämän blogin tarkoitus on osaltaan lisätä tietoisuutta kodinvaihtamisesta ja rohkaista ihmisiä liittymään tähän upeaan yhteisöön!
Tulevaisuudessa toivon saavani jollakin tavalla yhdistää matkailun ja työni psykologina/psykoterapeuttina/työyhteisövalmentajana. Matkalla ei pääse eroon ongelmistaan, ne päin vastoin joskus tulevat silmille, kun kerrankin on aikaa pysähtyä. Miksi ei siten lähtisi ihan siitä syystä matkalle, pysähtymään itseen?!
Yhteydenottoja iloisesti vastaanotan marilassila@hotmail.com
Minut löytyy myös muista medioista:
Instagram:
Ystävällisesti, Mari