Sao Paulo on Brasilian New York
Ensikosketus Etelä-Amerikkaan sen suurimman kaupungin kautta, tiedätkö mistä kaupungista on kyse? Kyseessä on 20 miljoonan asukkaan Sao Paulo.
Sao Pauloa verrataan monasti Yhdysvaltojen New Yorkiin. Yhteneväisiä piirteitä on monikulttuurisuus sekä kaupungin eläväisyys läpi vuorokauden. New Yorkin Central Parkin sisarpuistokin löytyy kaupungista, Ibirapueran puisto. Tämä parin neliökilometrin suuruinen puisto rakennettiin vuonna 1954 Sao Paulon 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Octoberfest kuuluu Saksaan ja samba Brasiliaan!
En ollut edes kuullut Sao Paulon karnevaaleista. Mutta niin vaan päädyimme ensin Sao Paulon karnevaaleille ja heti perään niille kuuluisimmille eli Rion karnevaaleille.
Sambakarnevaalikokemusta on nuoruudesta Tampereen kukkaisviikkojen Hämeenkadun sambakulkueesta.
Nyt oli samanaikaisesti karnevaaliaika ja ramadanin aika. Karnevaalin alkuun kuului Ramadan kutsu. En tiedä miksi, mielestäni jopa luotaantyöntävää oli tämä, puolialastomien juhlijoiden keskellä… Sitten alkoi soida samba. Meidän ”kylässä”, Republicassa oli värikkäitä blocoja eli katubileitä, ’bloquinhos de rua,’ päiväsaikaan.
Eksyin suurimpaan ruuhkaan ja lopulta olin parinkymmenen tankoihin ja glitteriin pukeutuneen miehen puristuksissa. Oli hämmentävää huomata miten turvallinen olo itsellä oli, kyseessä oli siis seksuaalivähemmistöjen katubileet, se selitti oloni.
Glitteriä, kullanväristä hilettä iholla, bikinit verkkosukilla ja sateenkaariviuhka – tämä on juhlakansan karnevaaliasu varman päälle. Pakara saa vilkkua, mikään asu ei ole liian paljastava.
Suomalaiselle kadulla oli vähän liian paljon jengiä, näissä katubileissä ei tanssimaan mahdu, onneksi aamukävely tehtiin Ibirapueran puistossa, joka on Sao Paulon ”Central Park”. Ilta-aikaan puistossa olisi ollut Sao Paulon parhaat blocot. Kodinvaihtoisäntämme ei suositellut menemään sinne, kuulemma liikaa porukkaa. Onneksi ei menty, omalla kadullammekin oli aivan liikaa. Maksulliset sambakoulujen paraatit ovat Sao Paulon keskustasta puolen tunnin päässä, Sambódromossa.
Samba on itseasiassa uudempi juttu maassa. Alkuperäiseen Sao Pauloon kuuluu kahvi. Kaupungin läpi kulkivat kahvivankkurit.
Itse en juo kahvia, mutta Sao Paulon cappucinoa juon. Ihanaa, ei kahvi maistu, pehmeää, samenttista. Lentokentällä taas normimakuista, kamalaa näin ei-kahvinjuojan makuun.
On kaupunki muutakin kuin kahvia ja sambaa
Virallisesti Sao Paulon kaupunki perustettiin vuonna 1554. Sao Paulo on Brasilian taloudellinen keskus – kaupunki on yksi Brasilian rikkaimmista kaupungeista. Bisnesmiehien rinnalla näkyy kuitenkin katulapset ja kerjäläiset.
Kaikkialla (!!!) töhrittyjä taloja. Siis töhrintää taloissa ylintä kerrosta myöten, ei vain katutason seinissä.
Kaupunki on siis myös turvaton, rikollisuutta on paljon. Onneksi en ole yökiitäjä. En pelkää Sao Pauloon verratussa New Yorkissa (siis olen käynyt 10 vuotta sitten, toivottavasti ei ole kaupunki muuttunut), Sao Paulossa kyllä saa vilkuilla olkansa yli. Osa kodittomista pelottavan oloisia.
Kuvia tuli otettua vähän, kun kännykkää ei uskalla avoimesti pitää kädessä. Ei pidä muutkaan.. Kun odotimme Uberiä mielestämme turvallisen kotikatumme edessä, niin talon asukas ohjeisti meitä odottamaan sisällä jos katsomme kännykkää.
Rakastan ihastella kaupunkikuvaa missä olekin. Sao Paulossa oli myös kaunista arkkitehtuuria. Siis töhrittyjen rakennusten kanssa vieri vieressä.
Kodinvaihtokodiltamme kivenheiton päässä löytyi 46-kerroksinen ”Edifício Italia”. Maisemat ovat taatut! Ja siis emme edes suunnanneet kattoterassin baariin vaan ihailimme maisemaa rappukäytävästä.
Yksi näyttävimmistä rakennuksista Sao Paulon kaupunginteatteri, joka on rakennettu vuonna 1911. Rakennuksessa on italialaista twistiä italialaisten arkkitehtiensa myötä.
Teatteriin järjestetään maksuttomia ohjattuja kierroksia arkipäivisin. Olisimme päässeet, mutta seuraava vapaa slotti olisi ollut vasta neljän tunnin päästä. Jätimme välistä ja suuntasimme asuntomme kattoterassin saunaan😅
Pari muuta merkittävää taloa myös ihan teatterin lähellä. Uberin kyydistä ihailimme Patweo do Collegiota, joka on Sao Paulon ensimmäinen rakennus – kylläkin nykyinen rakennus vuodelta 1979. Museu Paulistan (Museu do Ipiranga) paikalla julistettiin Brasilian itsenäisyys parisataa vuotta sitten.
Historiallisista rakennuksista suosituin nähtävyys on kauppahalli (Mercado Municipal de São Paulo). Sinne ilman muuta syömään! Paitsi suunnitelman pilasi aggressiivinen sisäänheitto. Lopulta kävelimme läpi ja lähdimme.
Nautimme perinteikkäitä herkkuja lähikahvilassa. Näitä ovat brigadeirot, tapioca, pe-de-moleque ja paçoca. Suolaisista suosittuja ovat näin lihatonta ruokavaliota suosivalle juustopallerot pao de queijot sekä friteerattu kasvis-katkarapuherkku acarajé.
Sao Paulon katedraali sijaitsee kaupungin historiallisen alueen sydämessä. Katedraali on suht nuori, se valmistui 1967! Katedraali on kuitenkin nuoreksi kirkoksi vaikuttava.
Katedraaliin saapuminen jo on vaikuttava, enpä ole kirkkoon mennyt ennen palmukujaa pitkin! Itse kirkon kupoli on renesanssityylinen ja tyylisuuntaukseltaan se on goottinen.
Kirkossa on sisätiloissa 10 000 pillin urut sekä upeita lasimaalauksia. Katedraalin alta, holvikerroksesta löytyy patsaita ja hautoja. Kirkossa oli messu meneillään, joten holviin ei päässyt.
Perinteisten nähtävyyksien ohella on melki kaupungissa kuin kaupungissa muraalikatuja
Voiko joku olla pitämättä muraaleista, täälläkin niillä luodaan kauneutta rumuuden keskelle?!
Muraaleja Sao Paulossa on ihan kaikkialla, mutta Beco do Batman – kadun Batman muraalista kaikki alkoi 1980-luvulla. Kadulla on myös ihana jädepaikka – suklaainkiväärijäde on ihanan raikasta🥰.
Matkalla näimme vielä lisää muraaleja:
Jäi vielä jotain välistä..
Olin ihan kyllästynyt ajelemaan Uberillä. Minä tykkään kävellä. Täällä jopa minä ymmärsin, että ei ole turvallista kävellä kaikkialla olevien teltta-asutusten läpi. Kaksi suunniteltua kohdetta jäi tästä syystä välistä. Luz-rautatieasema, joka rakennettiin 1800-luvun lopussa – kaupungin teollistumisen maamerkkinä rakennus tunnetaan. Rautatieaseman vierestä löytyisi myös taidemuseo ja taidekeskittymä, Pinacoteca do Estado de Sao Paulo.
Jos olisin ollut kaupungissa pidempään kuin kaksi päivää, niin olisin suunnannut Uberillä puolen tunnin ajomatkan päässä olevaan Parque Estadual da Cantareira luonnonsuojelualueelle, jossa sanotaan olevan erilaisia apinakantoja kuten kapusiiniapinoita.
Sao Paulo ei ole minun kaupunki
Kahvilassa ”tavallinen” papparainen läpsäisi minua pyllyyn – ei ole tällaistakaan koskaan käynyt missään muualla.. Näissä tilanteissa hämmentyy. Luulin tyttäreni osuneen takapuoleeni, kunnes huomasin hänen olevan edessäni.. Ymmärsin tilanteen oikean laidan vasta muutaman sekunnin päästä.
Kahvilaan pääsi porttien lävitse, portti sylki kortin, jolla ostokset maksettiin ja maksetulla kortilla pääsi portista ulos. Mutta on näköjään niitä muitakin epämääräisiä tyyppejä kuin kodittomat! Ei estä maksuportit epäasiallista käytöstä!
Kadulla saamme muutoinkin epätavallisen paljon huomiota. Katseita. Ehkä Sao Paulo on enemmän paikallisten turistien kaupunki? Pakko kuitenkin mainita, että jos jonkun ihmisen kanssa tuli juttua, niin he olivat todella ystävällisiä ja yrittivät loppuun asti auttaa jos nyt kielimuurilta toisiamme ymmärsimme.
Mitä kokemuksia sinulla sinulla Sao Paulosta, Brasiliasta tai Etelä-Amerikan maista?
Jos kiinnostuit lukemaan lisää Etelä-Amerikan reissuni kohteista, klikkaa tästä muihin artikkeleihin.
Seuraathan minua myös Instagramissa https://www.instagram.com/maailmakotina ja Facebookissa www.facebook.com/maailmakotina.
22 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
São Paulosta on kokemusta vain yhden yön verran ja ekin siksi, kun meidät uudelleenreititettiin, kun piti päästä Cuiabán kautta Panatanaliin vuorokauden myöhässä olleilla lennoilla. Eli eipä kaupungista juuri kokemusta ole 🙂 Brasiliassa olen käynyt muutamaan kertaan ja pidän maasta, ja sama oikeastaan koskee lähes koko Etelä-Amerikkaa.
Mari
Nyt kun matkasta jo hetken aikaa, niin aika kuultaa muistot. Melkein voisin jo Sao Pauloa suositella😅😉
Aila ja Juha
Emmepöä vielä ole etelä-Amerikassa päässeet käymään. New Yorkissa kylläkin, ja jos Sao Paulo on vähänkin samanlainen, niin nähtävää riittää ja turvallisilla seuduilla pysyttävä. Juha
Mari
En oikeastaan New Yorkiin itse kaupunkia vertaisi. Ehkä kaupungin suuruus vertaukseen vaikuttaa.
Reissu-Jani
En ole Sao Paolossa käynyt enkä Brasialassa, vielä, mutta sieltähän löytyy maailman vaarallisimmista kaupungeista suurin osa top-10 listalta. Windhoekissa tuli aikoinaan käveltyä päivällä ja illalla ja majapaikkojen pitäjät olivat erittäin huolissaan ja kauhistuneita kun kuulivat että olin kävellyt kaupungilla. Samoin kuin odotin taksia lentokentällle niin host sanoi että älkää nyt ulkona odottako koska teidät voidaan ryöstää.
Mari
Siis en niin ihmettele tuota faktaa. Olen todella peloton ihminen, mutta Brasiliassa jopa vaistosin, että tarkkana on hyvä olla.
Eveliina / Reissukuume
Brasilia keikkui joskus listan kärkipäässä, kun kerroin maista, johon haluaisin matkustaa. Cristiano Ronaldolla saattoi olla vaikutusta tähän 😀
Mari
Jalkapallo kyllä näkyi kaikkialla. Muraalit tähdistä. Voisi olla kiva tunnelman vuoksi mennä peliin joskus – mutta omaisuuksia en lipuista olisi valmis maksamaan
Hannele/ Hipaisuja Maapallolla
En ole ollut São Paulossa, sen sijaan Riossa, Fortalezassa, Maceiossa ja Praia de Galinhosissa olen vieraillut, eikä läpsäytyksen läpsäytystä ole pyllylle tullut — eikä onneksi missään muuallakaan Etelä-Amerikassa.
Ei ole kyllä kiva olla silmätikkuna ja on tosi kurjaa jos ei voi kävellä joka paikkaan. Olen itsekin nimenomaan kävelijä, koska silloin näkee paljon enemmän.
Blocoja olisi ollut kiva seurata ja muraalit kuuluu kyllä myös omiin mielenkiinnon kohteisiini.
Toi on kyllä kurja kun ei voi kännykkää vapaasti käyttää ja kuvata kadulla. Itselläni on aina mukana kaksi puhelinta, joista toinen on vanha eikä enää normaalissa käytössä, mutta sellainen, että otan sillä kuvia silloin, kun en uskalla käyttöpuhelintani ottaa esiin. Tosin vanhemmassa puhelimessa on kamerakin huonompi, joten ei tule niin hyviä kuvia. Mutta kun aina on kuvattava, hehe!
Mari
Nimenomaa tämä, että kuvienhan takia sitä kännykkää tarvitsisi esillä pitää. Ja vanhoissa puhelimissa yleensä huononpilaatuinen kamera🤷♀️
Raija / Kohti avaraa maailmaa
On kyllä jännä juttu tuo turvattomuus ja epämiellyttävä fiilis. En ole juurikaan moista kokenut, Mumbaissakaan. Etelä- enkä missään Amerikassa ole ollut, joten ei ole vertailukohdetta. Moni paikka tuntuu jälkikäteen paremmalta kuin sillä hetkellä, kun siellä ollaan 🙂
Mari
Liikun paljon ulkomailla yksin, etenkin aikaisen aamun juoksulenkeillä pyörin ties millä kaduilla. Lähtökohtaisesti ränsistyneisyys, köyhyys ja kodittomat ei yleensä tuo turvattomuuden kokemusta. Siksi olin niin yllättynyt, että tällä reissulla koin näin..
Pirkko / Meriharakka
Sao Paulo ei ole osunut omalle reitilleni, mutta yksi jo edesmennyt maailmanmatkaajaystäväni vietti aikaa pitkällä maailmanympärireissullaan myös Sao Paulossa. Kommentoi sitten värikkäästi sen olevan ”helikopterikaupunki”, eli liikenteen ja pilvenpiirtäjien myötä toimiva paikallisliikenne tapahtuu helikoptereilla ja oli sitten itsekin tehnyt muutaman kierroksen kaupunkin yllä niillä ja oli – vaikuttunut!
Mari
Siis mitä. En muista nähneeni ainuttakaan helikopteria kaupungin yllä. Toki vain kolme päivää oltiin, mutta kuitenkin. Ei taida ainakaan enää noin yleistä olla. Ehkä lentojen hinnat nousseet
Elina / elinanmatkalaukussa
Wau mikä matka teillä alkoi, mitkä ne muut etelä-amerikan maat oli missä vierailitte? (olette nähtävästi jo takaisin kotona?) enpä oo ite törmännyt vielä kovin turvattomaan kohteeseen, mutta tämä kyllä kuulosti siltä, että tarkkana saa olla! Mä kuvaan niin paljon, niin varmasti joku nappasis multa puhelimen kädestä 😀
Mari
Juu. Tämä oli neljän maan kierros: Brasilian lisäksi Argentiina, Uruguai ja Paraguai. Nämä sai helposti samaan reissuun.
Cilla Maria Travel
Brasilia odottelee vielä bucketlistalla. Sitten kun sinne vihdoin pääsee, niin en usko, että Sao Paulo on yksi kohteista. Nuo megakaupungit ei hirveästi minuakaan kiinnosta. Vastaavia turvallisuusvaroituksia oon saanut Belizen ja Panaman pääkaupungeissa, joista myöskään en kummastakaan tykännyt. Mutta onneks Brasiliassakin riittää lääniä, mihin suunnata 🙂 Toki hienoja nuo Sao Paulon muraalit, ja olis kiva kokemus osallistua sambakarnevaaleille joskus.
Mari
Brasiliassa varmasti on ties mitä paikkoja – vähän harmittaa, että itse sai negatiivisen käsityksen vain kahden suurkaupungin näkökulmasta.
Paula - Gone with the Gastons
Tuo turvattomuuden tunne on kyllä aina harmillinen kun olisi paljon mielenkiintoisia paikkoja, mutta täytyy miettiä miten niissä liikkuu. Me tykätään kanssa paljon kävellä kun siinä näkee kivasti myös paikallisia nurkkia. Lasten kanssa matkatessa tulee varsinkin valittua paikkoja turvallisuus mielessä. Joskus meillä on ollut myös paikallinen kuski, niin he yleensä tietää, missä voi liikkua ja minne ei kannata mennä.
Mari
En kyllä missään nimessä lähtisi Brasilian suurkaupungeihin perhereissulle – tai alle 15 -vuotiaiden kanssa.
Krista /Kristallinhohtoa
Itse olen kerran käynyt Brasiliassa ja täytyy sanoa, että en ehkä halua palata koko maahan enää. Jäi niin huono maku ja saatiin vielä kaiken kukkuraksi niin pahat vatsataudit, että jouduin kaksi kertaa tiputukseen.
Mari
Hurjaa joutua sairaalaan ulkomailla. Itse en ole joutunut kertaakaan ulkomailla – toistaiseksi..