Italia roadtrip, Toscana 1/2: Tivoli, Orvieto, Terme di Saturnia, Val d’Orcian alue ja Pienza

Tivoli, Orvieto, Terme di Saturnia, Val d’Orcian alue ja Pienza. Tässä artikkelissa näet Val d’Orcian aitoa Toscanalaaksoa sekä mainoskuvista tutun sypressipolkun!

Toisessa Toscanan blogijutussa pääset Sienaan, San Gimignanoon ja Firenzeen.

Tivoli, mukava kyläpysähdys Rooman esikaupunkialueella

Roadtripin eka hutipaikka. Ei siis oikeasti huti, mutta olimme lipunmyynnissä minuutin myöhässä. Olimme klo 17.46, 17.45 sulkeutui lipunmyynti ja 18.45 sulkeutui koko Villa d’Esten palatsimuseo. Ei päästy sisään. Olin laskenut mielessäni, että tunti riittää meille museoalueelle. Ei nähty paikkaa niin mistään, sillä korkeat muurit ympäröivät..

Kelasin mielessäni  ”Miksi piipahdettiin ensin kirkkoon, jonka ovi viisi metriä lipunmyynnistä”. Harmitti, että yhtään joustoa ei löytynyt tyypiltä.. Nämä kirkon kristallikruunut mahdollisesti veivät meiltä ilon nähdä kaupungin ykkösnähtävyyden, Tivolin kaupungin loiston..

Vasemmalla siis kirkon ovi ja oikealla ovi palatsimusoon. Harmittavan lähellä mutta kaukana.

Olihan kaupungissa muutakin, mutta rosoisempaa.

Pyöräilimme gregoriaaniselle sillalle, josta ihailimme etäämmällä rotkon takana laaksossa olevaan muinaista vesiputousten ympäröimää vanhaakaupunkia . Nämä näkymät vähän korvasivat pettymystä!

Iltakävely vielä ikivanhoilla kujilla. Tämä on sitä aitoa Italiatunnelmaa❤️

Rooman läheisyys tuntui ja linja-autoaseman vieressä oleva ilmainen parkkipaikka (jossa oli italialaiseen tapaan hylättyjä matkailuautoja) ei tuntunut turvalliselta yöpymiseen. Ajoimme Toscanan puolelle yöksi hautausmaan parkkipaikalle.

Kukkulakaupunkiin Orvietoon funikulaarilla

Paku parkkiin Orvieto Scalon funikulaarin lähelle ja 2,6€ (2024) menopaluuliput funikulaariin. Sama lippu kävi yläasemalta lähtevään bussiin, joka vei katedraalin aukiolle. Aikataulut sopi aamuvirkuille, kun funikulaari kulkee 7.15-20.30.

Orvieto on etruskikaupunki, joka oli keskiajalla tärkeä kauppakaupunki Firenzen ja Rooman välillä. Taustaa kaupungilla on paljon pidempään 300-700 eKr. Orvietossa on lisäksi maanalainen kaupunki. Olisi alkanut kierrokset vasta klo 10.30 ja meidät tietävät tuntee, että silloin ollaan jo kaukana muualla😂😂😂. Maan alla olevissa luolissa ja käytävissä säilytettiin öljyä sekä muita tuotteita.

Orvieton katedraalin rakentaminen alkoi 1290, mutta ajalle tyypilisesti rakentaminen kesti  pari vuosisataa.

Kirkko oli kiinni, mutta sivuovi oli auki kappeliin rukousta varten. Nopeasti näin kirkon päätilan kaiteen takaa, näytti, että kirkko oli ison remontin alla – siten sivukappeli, San Brizio kenties hienoin. Kappelin freskot 1400-luvulta.

Kirkon pääty on upea. Jo tämän tähden kaupunkiin kannattaa tulla vaikka kirkko ei olisi auki. Värikkäät maalaukset ja muut koristeet varmasti vielä upeampia iltapäivä/iltaauringon paistaessa sitä kohti. Hienot jo aamustakin.

Torre Dodecagonale torni ja Palazzo Comunale sijaitsevat toisen kirkon,  Chiesa di Sant’Andrean ohella lyhyen kävelymatkan päässä toisella aukiolla. 

Kapeiden kujien varrella on puuveistoksia. Kun vielä kahvilan seinät oli täynnä käsinveistettyjä teoksia, niin selvitin kahvilassa teoksien alkuperää. Paikallinen puuseppä oli lopettanut toimintansa juuri ennen koronaa.

Luonnonvesikylpylä Terme di Saturnia on autenttinen kohde

Orvietosta 1,5 tunnin ajomatkan päässä on Terme di Saturnia. Kyseessä on kaksi eri paikkaa. Useamman kympin maksava samanniminen kylpylä sekä Cascate del Mulino nimiset ilmaiset luonnon kuumavesialtaat.

Terme di Saturnia ei edes saa hyviä arvosteluja – ja arvostelujen perusteella sielläkin altaissa punaisia matoja.. Samoja kuin ilmaisissa altaissa, joihin me menimme.

Nimi di Saturnia tulee legendasta, jonka mukaan paikka syntyi Jupiterin Saturnukseen heittämästä salamasta. Salama osui maapallolle tässä kohdassa.

Vedellä sanotaan olevan suotuisia vaikutuksia ihoon, verenkiertoon ja ruuansulatukseen. Ehkä yksi kerta ei kyllä auta😂. Mutta ne vedessä kiemurtevat punaiset pikkumadot – kait ihan turvallisia, mutta ällötti nämä. 

Luonnon ihme paikka todella on. Rikin haju aikas kova, lämpö juuri sopiva 37,5C. Lämmin vesi kulkeutuu alueelle läheisestä tulivuoresta.

Olin hämmentynyt että paikka itsessään on ilmainen. Suihkut 1€/2 min. Ja altaat läpi vuorokauden  auki. Tällä on tausta, tämä maksuttomuus oli fasistijohtaja Mussolinin päätös. Ja jostain syystä päätöstä ei ole saatu tai haluttu kumota?!!!!

Parkkipaikka olisi maksanut 2,5€/h. Mutta kas kummaa, täälläkin oli hiffattu laittaa 2,2 metrin korkeuspuomi. Camper alue oli huisin kaukana, joten viemme auton kauemmaksi tienvarsipaikalle, josta menimme altaille pyörillä. 

Ehkä näin oli tarkoitettu. Nimittäin kun palasimme autolle, niin edessämme parkissa oleva saksalaispariskunta oli hukannut auton avaimensa. He olivat parisen tuntia etsineet avaimia. Mieheni muisteli lähtiessämme nähneensä jotkut avaimet uintialueella nostettuna roskiksen kannen päälle. Hän ajoi saksalaismiehen kanssa tarkistamaan asian – hitsit, ne olivat heidän avaimet. Se onni ja helpottuneisuus.

Pysähdyspaikkalistassani oli Montalcinon kylä ihan vain punaviini Brunello di Montalcinon tähden. No huono keli ja lisäkilometrit ei inspannut. Saa sitä punaviiniä rafloista ja ihan meidän omasta Alkostakin. Pakun nokka kääntyi Val d’Orcian Pienzaa kohden.

Oli kovin pilvistä – ja illalla alkoi vielä satamaan, joten kuuluisa Toscanan valo jäi kokematta. Voin vain kuvitella miten kauniita kukkulat ovat kirkkaalla säällä. 

Val d’Orcian alue ja Pienzan kylä ovat Unescon maailmanperintökohteita

Jo ajaminen Val d’Orcian maalaismaisemassa rauhoitti. Ei turhasta Unesco titteliä ole saanut.

Pienzassa parkkeerasimme ja yövyimme melkein näköalapaikalla, Park4night vinkistä luostarin viereisellä parkkipaikalla.

Kun kävimme näköalapaikalla ottamassa kuvia, niin luostarin portilla oli nunna sisäänheittämässä porukkaa heidän myymälään. Mukaan tarttui limoncelloa ja valkosuklaalikööriä. Myös kaikkea käsitöistä hilloihin ja hunajaan olisi ollut.

Maiseman viertä kulkee rantapromenadin kaltainen polku  2000 asukkaan Pienzan pikkukylään. Kirkon vierustasta jatkuu muurin viertä eteenpäin polku Val d’Orcian maisemassa.

Kauniilla säällä kaupunginmuuria vasten voi nauttia valkoviiniä ihastellen Unesco näkymää laaksoon. 

Pienzassa oli mukavaa kävellä illalla. Kylä päässyt Unesco listaan renesanssiaikaisesta kaupunkisuunnittelustaan.

En kunnolla ymmärrä mitä tarkoittaa renesanssiajan asemakaava, mutta tykkään kyllä. Googlettelin asiaa.

Kyseessä on kaava, jonka tavoitteena harmonia, symmetria ja järjestys. Keinona tähän on usein keskiössä oleva aukio, jota ympäröivät kirkot ja palatsit. Pääkadut johtavat usein aukiolle – tällä muodolla tuetaan yhteisöllisyyttä.

Katedraali itsessään oli pettymys. Toki tarkasti en kierrellyt, kun kirkossa oli iltavesper meneillään.

Pienzassa kuulemma kuuluu maistaa kylän omaa lampaanmaitojuustoa pecorinoa. Ei kylässä maistettu, mutta myöhemmin kyllä, suosittelen, hyvää on.

Val d’Orcian mainoskuvista on tuttu sypressipolku, joka mutkittelee maisemassa. Tämän kautta ajoimme Sienan kaupunkia kohden. Sypressipolku löytyy Google mapsistä ”Agriturismo Baccoleno” tai Crete Senesi vista.

Google mapsin arvosteluista huomasin, että moneen autoon oli menty ikkunasta sisään.. Meillä ei vaaraa moisesta. Olimme liikkeellä aamulla aikaisin kaatosateessa. Sai liukastella mutaisilla poluilla. Kyseessä siis tien vierusta, jossa oikeasti ”parkkipaikka” vain kahdelle autolle.

Epäilen, että paikassa elokuussa kauniilla säällä kilometrin verran autoja. Matkalla näkyy muutama muukin sypressipolku usein agriturismo majoituksiin johtaen (alla olevassa kuvassa yksi), mutta kieltämättä tämä virallinen upein!

Näyttääkö tämän artikkelin kuvat sinulle sitä mikä mielikuvissasi on Toscanaa? Tai jos olet ollut Toscanassa, niin mikä kylä/maisema on sinun lempitoscanaasi?

Jos kiinnostuit lukemaan lisää Italian kohteista, klikkaa tästä muihin artikkeleihin.

Seuraathan minua myös Instagramissa https://www.instagram.com/maailmakotina ja Facebookissa www.facebook.com/maailmakotina.