Brunei on monelle vieras valtio – tuttu vain Aku Ankasta
Ennen Bruneissa käymistä mietin ihastunko siihen Kuwaitin tapaan?! Näin ei käynyt, mutta oli mukavaa fiilistellä todella rauhallista pääkaupunkia, nauttia kaupungin ilmastoiduista museoista, käydä maailman asukasluvultaan suurimmassa kelluvassa kylässä ja nauttia jokiveneajelusta vehreydessä (krokotiilejä ei nähty, apinoita hyppeli paljon korkella puissa).
Bruneissa asuu noin puoli miljoonaa asukasta, heistä puolet pääkaupungissa Bandar Seri Begawanissa. Brunei on yksi maailman pienimmistä valtioista väkiluvultaan. Brunei on pieni, mutta sijaitsee maailman kolmanneksi suurimman saaren, Borneon, luoteisosassa. Se osui reitillemme, sillä se oli Thaimaan ja Filippiinien puolivälissä.


Viisumia suomalainen ei Bruneihin tarvitse. Mutta monien muiden Aasian maiden tapaan nettilomake pitää täyttää. Ei toiminut lomake.. No yleinen ongelma, virkailija ei ollut moksiskaan vaan kirjoitti puolestani hotellitiedot.
Brunei oli aikoinaan koko Borneon kokoinen. Sotien seurauksena Brunei liittyi brittiläiseen kansainyhteisöön, josta itsenäistyi vasta vuonna 1984!!
Onko Brunei sinulle totta muuta kuin Aku Ankasta? Aku Ankka sivisti aikoinaan minuakin Brunein sulttaanista. Hän on oikeasti olemassa ja aikoinaan oli maailman rikkain ihminen.

Royal Brunein lennolla ennen turvallisuusohjeistuksia katselemme videolta Brunein nähtävyyksiä ja kuuntelemme islamilaisen rukouksen. Saavuimme maahan perjantaina, silloin kaikki paikat suljettu, onneksi meidän kokonainen päivä maassa oli lauantai!
Arvostan maita, joissa uskonto (mikä tahansa) saa näkyä ja siihen suhtaudutaan luonnollisesti ja ainakin päällisin puolin kiihkottomasti.
Brunei vaikuttaa söpöltä, mutta onko se? Bruneissa kaikki valta on sulttaanilla. Valta on ollut saman suvun alla 1400-luvulta alkaen. Sulttaani tekee kaikki päätökset, ei ole siis esim. vaaleja. Rangaistukset maassa ovat šaria-lain mukaisia: käden katkaisemiset, piiskaamiset ja kuolemantuomio. Ei kannata siis tuoda maahan alkoholia, en haluaisi arvuutella tuomiota. Jos ei ylläolevaa tietäisi, niin ei arvaisi. Uskonto ei aktiivisesti näy eli esim rukouskutsuja ei kuulu.
Sulttaani Hassanal Bolkiah oli kuitenkin vasta 21-vuotias vuonna 1968 astuessaan valtaan eli vaikka oli sitä ennen opiskellut Malesiassa ja Englannissa, niin eiköhän hän isänsä ja sukunsa mallin mukaisesti täysin toimi. Luin, että hallinnon vakaus, vähäinen poliittinen levottomuus ja elintaso ovat osaltaan vahvistaneet hänen asemaansa. Hän tällä hetkellä ollut vallassa yhtenä pisimpään maailmassa.
Huomaat myös heti ympäristön reagoinnista jos teet virheen. Tropiikin kuumuudessa otin kevyen neuleen automaattisesti pois päältäni – huomasin heti katseet ja puin nopsasti takaisin.
Bruneissa hämmensi se, että minua katsottiin monasti ikävällä tavalla. Silloinkin kun vaatetusasiat olivat täysin kunnossa. Ikävämmät katseet lisääntyivät entisestään sen jälkeen kun kuljin paikallisesta liikkeestä ostetussa kaapumekossa. Tämä hämmensi vielä enemmän. Ehkä se on tottumattomuus turisteihin. Pään verhoamista ei edellytetä, mutta muuttaisiko se suhtautumisen?

Brunei on vaurastunut öljyvaroilla. Omaisuutta toki ei ole kuin pienellä vähemmistöllä, mutta Kuwaitin tavoin oman maan kansalaisista huolehditaan.
Maksuttoman koulutuksen (oppivelvollisuus yhdeksän vuotta) ja terveydenhuollon lisäksi valtio tarjoaa ilmaisen asumisen ja tuloista ei tarvitse maksaa tuloveroa. Ei kyllä hääppöistä asumista esim. kelluvassa kylässä ole. Ja moni muukin pienkerrostalo remonttia vaille.
Kampong Ayerin hölkkelikylässä asuvilla ilmastointi, juokseva vesi, asukkailla moottoriveneet eli he eivät ehkä ole (?) niin huono-osaisia kuin näyttää. Hökkelialueella koulut ja sairaala. Mutta siis en ymmärrä, että edes kulkuväyliä ei kunnosteta, sai todella katsoa jalkoihinsa, että ei astu mädän laudan päälle.
Kelluvaan kylään otimme dollarin veneen. Kampung Ayerin, Brunein kelluvan, paaluille rakennetun kylän , sanotaan olevan 30 000 asukkaallaan maailman suurin kelluva kylä. Toki sinne menee myös silta, mutta ns. väärältä puolelta kaupunkia. Rakennuksia on yli 4000.
Rakennusten välissä on kymmeniä kilometrejä kävelysiltoja. Ei ihme, että Kampung Ayeria kutsutaan Aasian Venetsiaksi.




Matalalle rakennuskannalle on syy: lain mukaan rakennukset eivät saa olla korkeampia kuin kaupungin moskeijat.

Suomalaisia miellyttää roskattomuus – tässä Brunei eroaa monista muista Aasian valtioista. Toki poikkeus oli kelluva kylä.. Ehkä likainen ja ränsistynyt kuvaa paremmin kuin roskainen.
Brunein ilmasto on trooppinen, lämpötila on läpi vuoden miellyttävä: 24-30 astetta. Maassa sataa läpi vuoden, eniten loka-joulukuussa ja vähiten helmi- huhtikuussa. Osuimme juuri siihen väliin tammikuuhun ja aamut oli sateettomia, iltapäivällä alkoi sataa ja se oli hyvää aikaa lepäillä..
Perjantaisin ja lauantaisin Omar Ali Saifuddienin moskeija on auki vain 16.30-17.30. Olin lukenut, että ne tilat, joihin vierailijat pääsevät, eivät ole koristelteellisiä, jotensisältä yllättävän pelkistetty, laaja emme ottaneet painetta ehtiä kapeaan aikaslottiin. ulkoapäin moskeija on kerrassaan upea. Ja kun kaatosade alkoi, niin unohdettiin moskeijavisiitti.


Royal Regalia -museo kertoo Brunein sulttaanin Hassanal Bolkiahin yltäkylläistä elämästä. Tykkään valokuvien kautta hahmottaa asioita ja niitä museossa riitti. Yksi osuus museosta esittelee sulttaanin saamia lahjoja.
Sulttaani omistaa esimerkiksi 5 000 autoa (500 Rolls Royceja) ja yhdeksän lentokonetta ja helikopterin. Vaikka sulttaanin palatsi onkin maailman suurin, niin edes sinne nämä eivät mahdu!
Sisäänpääsy maksoi inhimillisen viisi dollaria eli reilut kolme euroa.
Kun sää ei suosinut ja aikaakaan ei ollut liiaksi, niin jätimme suosiolla välistä viidakkoretken Ulu Temburongin kansallispuistoon. Jokisafarilla oli mukava viilennys kuumankosteaan päivään, vaikka emme nähneet krokotiilejä ja apinoitakin vain kauempaa hyppelemässä puissa. Veneestä pääsee näkemään kelluvan kylän muita osia ja vilauksen myös Hassanal Bolkiahin palatsista ja useampia moskeijoita.



Onneksi täällä Bruneissa vähemmän nähtäväå, niin saa vähän relata ennen Filippiinien saarihyppelyä. Plus luulin, että lähimoskeija, Jame’ Asr Hassanil Bolkiah olisi auki vasta myöhemmin – ja se sulkikin jo ovet
Juuri lähikaupasta ostettu asukin olis ollut priima moskeijakäyttöön. Ihastuin kaavun metsänvihreään väriin. Vihreä kuulemma islamilaisuudessa onnenväri.
No aamukävely tehtiin moskeijaan. Ihan kaunis, itse sali oli suht tylsä, mutta järkyttävän kovalla ilmastointi.




Pyykkipäivälle oli tarvetta ja pesula olisi ollut kätevästi vieressä, mutta olisi kestänyt kolme päivää saada vaatteet… Ei muuta kuin nyrkkipyykkäystä. Oli roikkumassa ikkunasta vaatteet – en yhtään huomannut, että alkoi kaatosade..🤦♀️🤦♀️🤦♀️
Kiitos Bruneille pienestä piipahduksesta, fiilistelystä. Voisin lausua paikalliseen tapaan tervehdyksen ”Assalamu Alaikum” (rauha olkoon kanssasi) ja sinä voisit vastata ”Wa Alaikum Assalam” (ja kanssasi olkoon rauha).
Jos kiinnostuit lukemaan lisää Aasian blogijuttuja (Thaimaa, Vietnam, Laos, Kambodza, Brunei, Malesia), tästä linkista kannattaa klikata
Seuraathan minua myös Instagramissa https://www.instagram.com/maailmakotina ja Facebookissa www.facebook.com/maailmakotina.



2 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Brunei on sinällään kaikessa erikoisuudessaan varsin kiehtova paikka. Ikävästi loukkasin aiemmin jalkani, mikä haittasi tuolla aika paljon. Viidakko retki onnistui kuitenkin kivasti, vaikka sisälsikin melko paljon kävelyä ja portaita.
Mari
Itselläkin kerran meni reissussa nilkka. Edelleen muistan tapahtuman, niin paljon sapetti. Vaikka ei noi pahimpia ole, niin harmillisia kyllä