Roadtrip: Ranskan Alpit ja Euroopan syvin jokikanjoni
Tässä artikkelissa pääset mukaamme päivävaellukselle Écrinsin kansallispuistossa. Lisäksi fiilistelykuvia Col du Galibier vuoristotieltä, yhdestä Ranskan kauneimmasta kylästä, Moustiers-Sainte-Mariesta. Kuvia myös Euroopan syvimmältä jokikanjonilta Gorges du Verdonilta Route des Crêtes ympyräreitin varrelta sekä matkan varrelle osuneilta tekojärviltä.
Näitä maisemia välillä Voglans-Écrinsin kansallispuisto:
3 h vaellus Villar-d’Arènen kylästä L’Aiguillonin huipulle
Huiputettiin 2095 km korkeudessa oleva L’Aiguillon Écrinsin kansallispuistossa kaakkois-Ranskassa lähellä Italian rajaa.
Sadevaatteet vaelluksella päällä. Ei siis taivaalta satanut vettä vaan vuorilta kulkeutui tuulen mukana sulavaa lunta veden muodossa.
Kevätkukat olivat vielä nupussa, tarvitaan muutama lämmin päivä ja kevätluonto näyttäisi kauneutensa.
Vihdoinkin kunnon Alppimaisemissa!
Koko matka Écrinsin kansallispuistosta etelään oli maisemien ilotulitusta.
Osan aikaa ajoimme pitkin Route des Alpesia eli Alppien tietä. Se kulkee Alppien halki Ranskasta Sveitsiin Italian kautta.
Näimme yhden paikan, jossa oli ollut lumivyöry lähiaikoina ja osassa matkaa tien vieressä oli reilun metrin syvyinen lumipenkka.
Col du Galibier vuoristotiellä oli rutkasti lunta. Tämä D902 on yksi Ranskan Alppien upeista vuoristoteistä.
Pysähdyimme lounaalle Briançonissa, joka on Ranskan korkeimmalla sijaitseva kaupunki (1326 m). Korkeimmillaan tiellä ajetaan n. 2600 metrin korkeudessa.
Ajoimme 20 km pitkän keinotekoisen järven Lac de Serre-Ponçon viertä pitkään.
Moustiers-Sainte-Marie on kauneimmat ranskalaiskylät järjestön jäsen
Mieletön paikka. Keskiaikainen historia havisee näillä kapeilla kujilla. Kylä on antiikin ajoilta asti asustettu. Kylän halkoo vesiputous/joki. Joella on ollut myös historiallista merkitystä, sillä virrasta saatiin voimaa käsityöläisten tarpeisiin. Keramiikka ja käsityöputiikkeja kylässä on paljon.
Turisteille suunnatuista putiikeista huolimatta kylällä on alkuperäinen tunnelma. Ehkä myös sateesta johtuen, sillä turisteja vähemmän. En haluaisi olla täällä elokuun ruuhkissa.
Syystä tai toisesta tällä kertaa en saanut vangittua kylän tunnelmaa kuviin. Mielestäni parempi kuin kuvissa:
Kaupungin yllä kohoaa nyt sateesta sumuiset kalliojyrkänteet ja Notre Dame de Beauvoirin kappeli jyrkänteen päällä mukulakiviportaiden päässä (sateessa hankalakulkuiset).
Koko matka on upeaa silmäkarkkia. Vesiputouksia, turkoosia vettä, kalkkikivivuorimaisemia, vihreää vehreyttä, rotkomaisemia, vuolasta jokisuistoa.
Reitillä Moustiers-Sainte-Mariesta Castellaneen on Euroopan syvin jokikanjoni. Kuvissa joki ja kanjoni eri näkökulmista:
Jopa sateen ja sumun vallatessa maisemaa on kaunis. Toki jäätikkömineraaleiden tuottama turkoosi väri loistaa poissaolollaan, siihen tarvitaan inan auringonsäteitä.
Ajettiin rotkon reunalla Sainte Croixin järveä ihaillen ja välillä vuoristoa alas ja taas ylös. Loppumatka menee Verdon joen sivustalla.
Puolivälissä matkaa ajetaan Route des Crêtes ympyräreitin kautta näköalapaikoille ihailemaan 25 km pituista ja 700 metriä syvää Euroopan syvintä jokikanjonia Gorges du Verdonia. Tai niin sitä näin markinoitavan. Toisaalta kait Tara kanjoni on syvin ja Gorges du Verdon kakkonen??! Syviä kuitenkin on molemmat.
Jos ei sataisi ja olisi kuusi tuntia aikaa, niin voisi kipaista kanjoniin. Nyt riitti tämä.
Matkalla ei juuri mitään nähty ja kanjonin näköalapaikalla oli vielä pahempi tilanne. Sitten yht’äkkiä pilvet kevyesti siirtyivät sivuun ja kanjoni tuli paremmin esiin❤️
Jos ei olisi näköalapaikalle jääty lounastamaan ja odottelemaan, niin tämä olisi ollut kaikki mitä olisi nähty:
Castellanessa voisi laskea vaikka koskea, yhden porukan näimmekin lähtevän virtaa alas. Tyydyimme pysähtämään nopsasti keskipäivänsiestan hiljentämään kylään.
Kylän vaikuttavin kohde näkyy yläilmoissa. Notre Dame du Rocin kappeli sijaitsee 184 metriä korkean kallion päällä. Ihastelimme kappelia sateesta johtuen alhaalta ja kävimme kylän kirkossa.
oli niin ihanaa nauttia näistä maisemista huhtikuussa. Oli ajoittain huonohko keli, mutta eipä tarvinnut ajaa autoletkoissa? Mikä on sinun suosikkikuukautesi matkailuun?
16 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Onpas upeita alppimaisemia. Alpit on valtavan hieno kohde, jossa nähtävää riittää. Enpä oikein osaa sanoa, mikä on suosikkikuukausi matkailussa. Oikeastaan kaikki käy, kohde ratkaisee ajankohdan.
Mari
Totta. Itsekään en vaikka Alpeille halaja talvella, kun en hiihdä, mutta muuten kaikki kuukaudet käy. Talvikuukausina mieluusti tropiikkiin
Eveliina / Reissukuume
Vau, vau, WAU!! Tuijottelin näitä kuvia tosi pitkään ja päätin, että tuonne on päästävä! Ja kuvista puheen ollen. Jotenkin näihin kuviin sopii sateinen ja harmaa tunnelma. Tuntuu, että maisemat pääsevät ehkä jopa paremmin oikeuksiinsa kuin aurinkoisella säällä?
Mari
Ehkä sateinen sää näyttää kuvissa paremmalta😂. Kyllä mä sen aurinkoisen sään kuitenkin vaellussääksi poimisin.
Sari / matkalla lähelle tai kauas
Nyt on hienoja Alppimaisemia. Tuonne kun pääsisi. Kaunis on sateessa ja usvassakin.
Mari
Joku kerta olisi kiva mennä roadtrip vaellukselle pelkästään Alpeille. Munchenistä pääsisi helposti kaikkialle
Elina / elinanmatkalaukussa
Todella upea paikka! Etenkin nuo kalkkikiviseinämät, turkoosi kanjoni ja vuoristo taustalla! Oliko noin korkealla ohuempi ilma hengittää? Oliko haastavaa nousua tai helppokulkuista reittiä? Ja 3 tuntia suuntaansa?
Mari
En muuten ajatellut, että voisihan olla hankala hengittää. En ole koskaan vielä ollut niin korkealla, että vaikuttaisi hengittämiseen. Korkein missä olen ollut on Teneriffan Teide, 3715m – meidän kuuden hengen perhestä kolmella oli oireita. Tämä reitti oli kolmen tunnin ympyräreitti
Raija / Kohti avaraa maailmaa
Suosikkikuukaudet on kaikki muut paitsi kesäkuukaudet ja joulukuu. En myöskään halua minnekään, mihin pitäisi pukeutua tuulitakkiin ja paksuihin kenkiin. Sillä lailla suppea ihminen… Kuvista puheen ollen, olen myös niin fossiili, että luen kaikki jutut koneella (ja teen kaiken muunkin jos vain voin välttää puhelimen käyttöä) ja sinun blogissa kuvat näkyvät koneen näytöllä noin 1/4 kuvasta kerrallaan, eli koko kuvaa en näe koskaan kokonaisena. Se hiukan ”syö” niistä nauttimista. Voisikohan tälle asialle tehdä jotain? Ihanissa paikoissa olet kuitenkin käynyt!
Mari
Kiitos, kun kerroit kuvaongelmasta. Muiden blogit näet hyvin? Nimittäin omalla tietokoneella näkyy ihan hyvin/lataa hyvin.
Raija / Kohti avaraa maailmaa
Jokaisen blogissa kuvakoot vaihtelevat suuresti. Toisilla on aivan pienet kuvat, joista ei sen tähden saa paljoa irti, mutta sinun kuvat ovat ehdottomasti suurimmat mitä olen nähnyt. En tiedä niiden koosta pixeleinä tietenkään, ehkä itsellä lataantuu hiukan hitaammin kuin muiden sivustoilla. Mutta ovat tosiaan niin suuria että vierittämällä näkyy aina vain osa kuvasta. Minusta olisi mukava nähdä aina koko kuva kerralla. Katsoin puhelimella myös artikkelisi, niissä tämä ongelma ei näkynyt ollenkaan. Ehkä en kuitenkaan ole ainoa, joka lueskelee blogeja miltei pelkästään koneella.
Mari
Täytyy yrittää tsekata tätä. Kirjoitan kaikki blogijutut ja laitan blogiin kuvat puhelimella – siinä rajoitetusti mahdollisuuksia säätää. Seur 25 (!) blogijuttua valmiiksi kirjoitettuna – pahoittelen, että nopeasti ei ratkea tämä. Yritän ratkaista uusiin juttuihin. Kiitos vinkistä
Merja / Merjan matkassa
Alppimaisemat on aina upeita! Niitä on kiva tihrustaa vaikka lentokoneen ikkunasta. En osaa sanoa mikä olisi suosikkikuukausi matkailussa, kun kaikkina kuukausina on tullut reissattua. Riippuu paljon siitä minne on menossa ja haluaako aurinkoa vai mitä.
Mari
Kun nyt tarkemmin itse mietin suosikkikuukausiani matkailussa, niin sanoisin, että kaikki muut paitsi kesäkuukaudet. Kesäkuukaudetkin sopii Pohjoismaissa matkustamiseen
Matkalla kaikkialle / Sarianne
Upeita maisemia ja huikean näköinen tuo kappeli kallion päällä! Sumuiset maisemat kyllä monesti lisäävät tunnelmaa 🙂
Mari
Katedraalit on upeita, mutta kieltämättä kappelit kotikutoisuudessaan ehkä kivempia.