Roadtrip Pohjois-Norjaan, Jäämerelle, osa 1
Finnmarkin roadtrip sisälsi seuraavat pysähdykset: Inarin Sikavuono – Utsjoen kirkkotuvat – Honningsvåg – Nordkapp – Kirkeporten -kalliomuodostelma, Skarsvåg – Trollholmsund – Stabbursdalenin kansallispuisto – Lemmijoki –
11. matka nyt Norjaan
Vaikka Norjaan meno vaatii istumalihaksia, niin sinne on päästävä..
Vuonna 2022 tuli vaihtarivuoteni 1989-90 aikainen amerikkalainen Wendy-ystäväni kylään ja ajettiin Lofooteille. Nyt uusinta – kohteena Pohjois-Norjan Finnmark, Jäämeren alue.
Pitkä päivä ajaen Etelä-Suomesta ja iltasauna Inarin Sikavuonon rannalla. Voiko parempaa toivoa. Huippumajoitus veden ääressä, vaatimaton, mutta myös edullinen. Whatsappilla voit kysellä Annalta: 040 216 1533.
Aamusta matka jatkui: Utsjoen kirkkotupien kautta Pulmankijärven lähtöpisteelle. Sinne jätettiin Kaldoaivin vaellukselle suunnanneet nuoremme. Sitä nuoruutta. En kantaisi polttopuita. Rinkat painoi kuin synti, en selviäisi moisilla kantamuksilla.




Norjan rajaa kohden. Pysähdeltiin ja fiilisteltiin.




Pelleiltiinkin. Missä muualla voi kuvia ottaa keskellä tietä kuin Pohjois-Norjassa.



Iltalenkki ja yöpyminen Honningsvågissa Arctic boutique hotel northcapessa. Ihana aamiainen, kaikkea mitä vain toivoa voit buffetissa, jopa riisipuuroa. Koko Norja suruliputtaa edesmennyttä kuningasta.




Päivän teema: Sateenkaaresta revontuliin
Aamulenkki Honningsvågissa Norjatyyliin: takapihan vuoren yli Prestvatnet lammelle – ja siis kun katsoi selän taa, niin näkyi upea sateenkaari.




Manner-Euroopan äärimmäiseen päätyyn, Nordkappiin päädyimme. Suorinta tietä olisi kotoa ollut 1434 km, kiertolenkkiä vähän enemmän.
Matka, tie sinne Honningsvågista on se juttu, ei kohde.
Ja meillä oli upea keli. Ei juuri tuullut Nordkappissa. Emme käyneet Nordkappin matkamuistomyymälässä, sisäänpääsy useampi kymppi😂. No olis kai siellä ollut joku näyttelykin. Parkki oli vuonna 2026 ilmainen. Myöskään Finnmarkissa ei ole maksullisia tunneleja, niitä kyllä muun Norjan tapaan suht monia on.





Nordkappilla oli hurjasti kävijöitä, mutta Kirkeportenilla ja mitä ihanemmassa Trollholmsundissa iltalenkillä ei ollut kuin muutama muu. Molempiin ajetaan sen verran sivuun (todella vähän) päätieltä, että isommat bussit ohittaa varmaan paikan (ihan asvalttitietä kuitenkin). Molemmat mystisiä kohteita ja sen tuntee.
Kirkeporten -kalliomuodostelma oli hienoin kaari mitä olen missään nähnyt. Kirkeporten oli saamelaisten pyhä paikka.
Legendan mukaan kaari on luonnon oma portti, jonka läpi kulkeminen vie kohti Nordkappia. Näin meille kävi😉. Rentouttava noin tunnin kävely. Mukava haahuilukohde.



Trolllholmsundin kivipaasit ovat 7000 vuotta vanhaa dolomiittia, jotka ovat muotoutuneet nykyiseen muotoonsa arviolta 2000 vuotta sitten meriveden muokkaamana. Tarina kertoo joukon peikkoja vaeltaneen alueella Finnmarksviddassa mukanaan arkku täynnä kultaa ja hopeaa. Auringonvalo muutti peikot kiviksi.




Lemmijoen ympäristössä kaikki kyltit myös suomeksi, tai niin luulin, mutta kieli olikin kveeniä. Oletko tietoinen tästä kielestä? Enkö ole ollut hissan/mantsan/äikän tunnilla paikalla, kun ei ole mitään hajua siitä, että 1700–1800-luvuilla Pohjois-Suomen alueelta muutettiin sankoin joukoin Finnmarkiin.
”Mie, sie, hän, met, tet, het”. Eikö olekin tutun kuuloinen persoonapronominilista?!
Revontulien todenäköisyys Lemmijoella oli alkuillalle 97% ja kyllähän me niitä nähtiinkin.




Lemmijoella oli sopevia tunnin parin pikkuvaelluksia
Stabbursdalenin kansallispuistossa saimme tuta miksi tunturikoivikot ovat niin kärsineitä. Tuuli tuiversi ja itsekin melki kärsittiin.
Kveeninkielinen reittiesittely: ”Oon 8,3 kilomeetterin pitukainen lattuu, joka passaa kaikile. Lyhykäisemätki variantit löydythään kans. Penkkii ja pöyttii löyttyy joissaki paikoissa matkan varrela”.




Lemmijoen kylällä on Lemmijokea ja kylää halkova 9km Folkestien-reitti, päivälenkkinä lähdin juoksentelemaan sitä pitkin ihan kodinvaihdon kotiovelta.




Roadtrippimme jatkuu. Lue kakkososasta näistä kohteista:
Silfarin kanjoni, Pyssyjoki – Luovttat, Rullesteinfjæra – Tanan silta – Nesseby kirke – Mortensnesin kalliot , Mortensnesin kulttuurihistoriallinen paikka Mortensnes cultural heritage area ja vaellus vieressä- – Vestre Jakobselv – Ä´vv Kolttasaamelainen museo – Näätämön eli Neidenin kirkko – Skoltefossen – Porotila Toini Sanila, Sevettijärvi – Pyhä Nattanen, Sompion luonnonpuisto
———-
Maailma kotina -sivusto käyttää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Jos varaat jotain linkistäni, saan siitä pienen komission. Sinulle ei koidu siitä lisäkuluja eikä se vaikuta hankintasi loppusummaan. Kiitos kun tuet blogini kirjoittamista ja sen kautta moni saa ideoita matkustamiseen.
Seuraathan minua myös Instagramissa https://www.instagram.com/maailmakotina ja Facebookissa www.facebook.com/maailmakotina.
Jos kiinnostuit lukemaan lisää Norjan kohteista, tästä linkistä löytyy noin parikymmentä kirjoitusta Norjan kohteista.



4 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Onpa hieno tuo kuva sateenkaari! Ja revontulet nyt säväyttävät aina. Tuollainen Kaldoaivin vaellus moisten kantamusten kanssa on varmasti raskas, mutta on se kyllä kaunis paikka.
Mari
Samaisella vaelluksella oli yksi ranskalainen, joka tuli kyydissämme etelää kohden. Hänen rinkka painoi 7kg plus ruuat ja juomat eli light osasto mahdollinen myös (toki light varusteet maksavat)
Nadine G / Via Per Aspera Ad Astra
Norja kiinnostaa minuakin kovasti, ja erityisesti juuri tällainen Jäämeren roadtrip houkuttelisi. Tällä hetkellä tyydyn kuitenkin vielä haaveiluun – täältä käsin sinne on aikamoinen matka, ja Norja ei tunnetusti ole halvimmasta päästä 😁 Istumalihaksiakin saisi tosiaan olla matkassa mukana. Mutta jonakin päivänä aion vielä käydä siellä ihan paikan päällä. Nämä maisemat vain vahvistavat sitä päätöstä!
Mari
Jotenkin Suomesta käsin Norjaan autolla matkustaessa ihaninta on se, että voi ottaa enemmän tavaraa ja pohjoiseen mentäessä ei ole edes riippuvainen laiva yms aikatauluista. Rajalla ei edes kukaan pysäytä.