Somero, Suomen Chicago yllättää erikoisuuksillaan ja monipuolisuudellaan

Mainos: Visit Somero, pr-matka.

Somero sijainti on keskeinen. Se sijaitsee melko keskellä kolmikkoa: Helsinki–Turku–Tampere. Kaikkiin noin sata kilometriä matkaa. Miksi en siis ollut kuullut siitä aiemmin? Olisi pitänyt, niin mielettömän monipuolinen se on!

Tässä artikkelissa pääset tutustumaan Someroon: saat vinkkiä yöpymiskohteesta, voit fiilistellä kartanoeleganssia ja Someron laaja ruokakulttuuri yllättää varmasti sinutkin. Somero kokoaa yhteen niin uniikit keräilijät kuin kulttuuriväen – lavatanssikulttuuri on hämmentävän elävää edelleen 2026. Ota lenkkarit mukaan ja Somerolla pääset lehmien kanssa laitumelle ja unohdat olevasi Suomessa – Häntälän notkot, niihin ihastut varmuudella sinäkin!

Maailma kotina -sivusto käyttää affiliate- eli kumpppanuuslinkkejä. Jos varaat jotain linkistäni, saan siitä pienen komission. Sinulle ei koidu siitä lisäkuluja, eikä se vaikuta hankintasi loppusummaan. Kiitos kun tuet blogini kirjoittamista ja sen kautta moni saa ideoita matkustamiseen.

Jos Tampere on Suomen Manchester, niin Somero on Chicago. Ehkä kuvaavampi on kuitenkin ”Sikago”. Nimi liittyy Someron sikatalouteen. 1990-luvulle asti Somero oli Suomen suurin maatalouspitäjä. Ja isohan Somero on, Somero on pinta-alaltaan Madeiran kokoinen!!!

Maatalous on edustanut aikoinaan vaurautta, tämä historia näkyy elävästi Somerolla. Harvassa ovat noin 8500 asukkaan pitäjät, joissa on 14 kartanoa. Ja vielä yhtä vaille kaikki asutettuja. Hovilan, Seeterin ja Härkälän kartanoissa on tarjolla eri tyyppistä majoitusta.

Paitsi kartanoita, niin Somerolla on ollut myös useampi kantatilaa: esim. Kiiru, Hätä ja Hoppu. Tämä ei ole vitsi vaan nämä ovat todelliset nimet. Kertooko jotain paikallisista?!!!

Someron sydän on laaja ja ovet avoimet. Aikoinaan Karjalasta on asutettu väkeä siirtolaisina. Viime vuosina myös ukrainalaisten kotoutumiskeskus oli Somerolla.

Someron murre on ns. välimurre. Ei hämettä eikä turkua vaan vähän molempia. ”Se assuu siel” eli kaksoiskonsonantteja viljellään ahkerasti.

Somero on paitsi maaseutukaupunki, niin yllättäen myös vilkas kulttuurikaupunki

Lapsuudenkaupunkini, Satakunnan Kankaanpäätä kuvaisin myös melko samoin. Molemmissa taide näkyy ihan katukuvassa, patsaiden ja muistomerkkien kautta.

Maatalouspitäjän varhaiseen historiaan liittyy yllättäen taideteollisuus. Lasiteollisuutta harjoitettiin Somerolla jo 1700-luvulla. Åvikin lasitehdas (ikkunalasi sekä taloustavaralasi) aloitti toimintansa 1750-luvulla. Ehkä tämä on tuonut jo aikoinaan taiteen kaupungin vahvaksi kulmakiveksi.

Kaupungin kulttuurimaine koki kuitenkin räjähdyksen 1970-luvulla. Vaatimattomasta taustasta nousi suomi-iskelmän/rockin kulttimaineeseen Rauli Badding Somerjoki.

Kuuntelimme Baddingin tuotanto koko matkan Somerolle. Sanoisin, että en ihmettele edes vuonna 2026 miksi mm. kappaleet Bensaa suonissa , Fiilaten ja höyläten, Laivat, Valot, Ikkunaprinsessa ja Tähdet, tähdet nousivat suosioon. Kuuntelepa Spotifystä👍👍👍. Enkä ihmettele, että kaupunkiin tehdään ”Pyhiinvaellusmatkoja”.

Pyhiinvaellusmatkan kohde on alkuperäinen Badding-kioski osoitteessa Helsingintie 920. Kioskin historia on inan surumielinen, mutta kertoo perheen vahvuudesta. Baddingin isän jouduttua jäämään sairauseläkkeelle keuhkosairaudesta johtuen perhe tarvitsi lisätuloja ja perusti kahvilan. Toivottavasti niitä saivat 🙏.

Nykyisellään alkuperäisen kiskan vieressä on Someron yrittäjien vaunukioski. Kioskin nurkilta metsäpolkua pitkin pääsee Baddingin lapsuudenkotiin. Pihapiiriin saa mennä, jos portti on auki. Se oli auki, mutta pihassa oli auto. Emme tohtineet siten mennä.

Somero on on ollut/on monen kulttuuripersoonan koti. Kaupunki elää ja hengittää tosiaan Rauli Badding Somerjoen tahtiin, mutta kaupunkiin kytkeytyvät myös mm. M.A Numminen, Kaari Utrio, Kaija Aarikka, Karita Mattila. Kaari Utrion koti ja kustantamo löytyy edelleen Someron kaupunkiin liitetystä Somerniemestä.

Someron luonto alkukesästä

”Somero” tarkoittaa kivikkoa/ soraa.

Keskiaikainen Hämeen Härkätie, yksi Suomen vanhimmista teistä läpäisee Someron. Sitä pitkin kuljettiin Turun linnasta Hämeen linnalle.

Someroa voi nimittää myös järvien kaupungiksi, sillä alueella on yli sata järveä.

Mutta ehkä parasta on ne notkot. Maisema on niin suomalaiseksi epätyypillinen, notkot näyttävät keski-eurooppalaisilta. Joet ja purot ovat aikojen myötä uurtaneet saviseen maahan rinteitä ja notkoja. Maisema kumpuilee.

Häntälän notkoilla on koko perheelle sopiva hyvin merkitty 1-4,7 km reitistö ( kolme eriväristä ja -pituista reittiä). Reitin lähtöpiste on Häntäläntie 322, eli Häntälän kyläkeskus, jonka pihalle voi jättää auton parkkiin. Kyläkeskuksessa toimii ajoittain kahvila. Monipuolinen reitistö: Laavu, portaita, pitkossiltoja. Laidunalueille koirat eivät ole tervetulleet kesäkautena, huomioithan tämän.

Sorkanjälkiä näkyi reitillä enemmän kuin jalanjälkiä. Ja kohdattiinhan me nämä parikymmentä liukumiinojen aiheuttajaa. Ihan kilttejä olivat.

Luonto on alkukesästä parhaimmillaan. Harvinaisuuksia on monenlaisia. Kullerot aukeavat keskipäivällä – niitä tavanomaisesti kohtaa vain Lapissa. Toinen alueen harvinaisuus on uhanalainen perhoslaji, pikkuapollo.

Kaunista oli kaikki: Niittykukat, kielot, linnut liversi, käki kukkui. Liito-oravien elinpiiriä alue myös.

Häntälän kylä on vuoden kylä, 2009. Siis niin kaunis kylänraitti. Ovat kyläläiset edelleen pitäneet hyvää huolta tiluksistaan. Häntälän osuusmeijeri on erityinen kylän helmi, kruununjalokivi🎯❤️

Missä syödä, minne mennä ja mitä nähdä Somerolla?

Someron pääkadun varrella, Joensuuntiellä on vaikka mitä hienoa: mm. värikkään Muotiputiikki Helmen 1700 kellohametta ja Anita- omistajan pinkki Cadillac sekä Kaija Aarikan näyttely Someron Kulttuurigalleriassa. Vaihtuvassa näyttelyssä oli vierailumme aikana koulutaulunäyttely.

Pakko hehkuttaa lisää Torppamuseota vastapäätä olevaa vanhaa meijeriä, jossa on nykyään 500 neliön muotiputiikki, Anitan elämäntyö. Siellä ei myydä ”vain rättejä”, se on elämys. Menepä paikanpäälle tähän Pohjoismaiden suurimpaan ”kellohame”liikkeeseen, jonka omaa tuotantoa tehdään Pariisissa ja jonne tuodaan persoonallista mallistoa Usasta ja Briteistä.

Muotiputiikki Helmen nettisivuilla on kaunis kiteytys: ”Helmi tuo tuulahduksen toisesta maailmasta. Sellaisesta, jossa jokainen on kaunis, hetken kuningatar.

Helmi syntyi vuonna 2003, intohimosta tanssiin, hulmuhelmoihin ja kauniisiin vaatteisiin”

Anitan sanoin hänen elämäntyössään on kyse jostain paljon isommasta kuin vain vaatetuksesta. Elämänilosta, itsensä hyväksymisestä ja -löytämisestä. Tämä myös kuului.

Kaupunkia kiertäessä ja jutellessa ihmisten kanssa tein havainnon, että jokaisen yrittäjän silmiin syttyi tähdet Helmen Anitasta puhuessa. Eikä nämä olleet kateuden sahalaidat vaan aito innostus ja ilo.

Poikettiin myös fiilistelemässä 1800-luvun tunnelmia vielä kesäkuun alussa suljetun torpparimuseon pihapiirissä.

Jos haluat kokea jotain ainutlaatuisen paikallista, niin ennen kesäkauden alkua joka tiistai klo 15 on torpparimuseolla talkoot. Ei kuulemma tarvitse ilmoittautua , vaan mennä vain paikalle. Tarkista nyt kuitenkin tämän paikkansa pitävyys myös tulevina vuosina.

Persoonallinen nähtävyys löytyy Majatalo Myötätuulesta (Hämeenojantie 32, Somero), norsukahvila.

Kahvila/majatalon yrittäjän, Olla-Riitan alkuperäinen kokoelma, tuhannen elefantin kokoelma laajeni 30 000, kun nastolalainen rouva testamenttasi norsunsa Somerolle.

Pääkatu tarjoaa vatsalle täytettä aamusta iltaan. Cafe Rosen oven takana on jo ovien avatessa joukko paikallisia ukkoparlamentin jäseniä, näitä korvapuusteja ja britakakkua on vaikea vastustaa. Jussin baarin lounasbuffee on niin monipuolinen, että ei jää nälkäiseksi kukaan. Bistro Mapin sisustuksesta tuli mieleen inan Norjafiilis, puupenkeillä lampaantaljat.

Ehkä parhaat ruuat Somerolla saimme Ravintola Rantatuvasta. Jenkkitunnelmaiseen ravintolaan pääsee myös kajakilla tai veneellä. Moni ruokailija oli muuten ulkomaalainen motoristi. Yhdestä pöydästä kuulimme harmittelua, että Muotiputiikki Helmi on sunnuntaisin suljettu.

Pakko sanoa, että visitsomeron nettisivujen kehut ovat täyttä totta: ”Somerolainen ravintolakulttuuri perustuu siihen, että kaikki on hyvää ja sitä on reilusti.”

Rantatupaa vastapäätä on maailman ainoa horroskooppikahvila, Huvila Härkä. Kahvilan omistajapariskunnan Maarit Laurento on tehnyt ammattiastrologina töitä 30 vuotta. Kesäkahvila on ollut Somerolla 24 vuotta. Jo aikoinaan nykyisen kahvilan paikalla oli kestikievari. Nykyinen kahvila jatkaa siten perinnettä tarjoten virkistymistä matkailijoille. Voit ostaa myös erikoiskahvit, eli kahvit tulkinnalla.

Huvila Härkään ovat yhtä tervetulleet astrologiaan vihkiytyneet kuin asiaan kevyesti suhtautuvat. Onpa todistetusti yksi rakkauskin saanut alkunsa kahvilassa❤️

Horoskooppipuistossa on idyllisiä kahvittelupaikkoja puutarhassa kukkameren keskellä tai voit kahvitella horoskooppien mukaan tehdyissä nurkkauksissa sisätiloissa. Kaikenkaikkiaan asiakaspaikkoja on 100.

Pihapiiristä löytyy myös Suomen pienin tanssilava.

Missä yöpyä Somerolla? Yöjuoksullekin pääsee

Alkuperäinen suunnitelma oli yöpyä Härkälän kartanossa. Majoitushuoneet olivat varattuja, joten menimme kartanoon vasta aamupalalle ja opastuskierrokselle.

Härkälän kartano on mielestäni Someron upein ja samanaikaisesti hämmentävin kulttuurikohde. Härkälän kartanossa tulee melkein ähky.

Härkälän kartanon parkkipaikalla pääset jo tunnelmaan, huokailin ja ihastelin. Tyylikästä ja rauhoittavaa. Kartanon puutarhassa on brittikartanosta siirettyjä patsaita. Härkölän kartanorouva ja -herra, Soili Suominen-Hurme ja Raino Hurme ostivat vuonna 2006 luonnon valtaaman ja ränsistyneen kartanon. Nykyiseen loistoonsa juhlatilaksi ja majoitukseen kartano oli valmis 2010.

Sisääntuloa vartioi Härkälän härkä, jolla kauden mukaan rekvisiitta vaihtelee. Nyt oli kukkaseppele, joskus kaulaliina yms.

Juhlatiloina käytettävät tilat ovat elegantteja, kaikki elementit kohdallaan. Kuvat kertokoot parhaiten.

Juhlatilojen lisäksi kartanon huoneissa on pysyviä ja kiertäviä näyttelyitä, esim jugendryijynäyttely, hattuneulakokoelma, barbienäyttely, nukkekoti, jossa jopa sauna ja Stockan hullut päivät miniatyyrikassi, suomalaiskäsityötaiteilijoiden tekemiä posliininukkeja.

Uskoisitko, että kartanossa on jopa dinosauruksen muna???

Yksi suosikeistani on kylmävintillä oleva Petsamossa ammuttu jääkarhu (vuodelta 1944 tai -45).

Näyttelyihin myös paljon lahjoitetaan, mutta isäntäpari pitää kaiken hyvän maun rajoissa, esim. barbihuoneen kokoelma on jo täynnä, lisää lahjoituksia ei vastaanoteta. Kokoelmissa yhdistetään vanhaa ja teemaan soveltuvaa uutta.

Varsinaiset teemahuoneet (Japani, Kiina) ovat säväyttäviä. Isäntäpari on hyvin perehtynyt kokoelmiinsa ja asialleen vihkiytynyttä. Niin myös osa asiakkaista. Raino kertoi tarinaa vierailijasta, joka tuli katsomaan samurai huonetta. Hän oli huoneessa tunnin ja ymmärrettävästi skippasi esim. Barbihuoneen. Mutta on barbihuoneellakin vakiasiakkaansa. Upeaa on sekin, että Härkälän kartano on Museokorttikohde. Sen ovet ovat kesäisin auki kaikille!

Härkälän kartanossa historia herää eloon!

Kysyin muuten mikä olisi omistajien suosikki Suomen upeimmaksi kartanoksi. Heidän suosikki on Malmgård Loviisassa. Ei ole tuttu itselle, mutta nopean googlettelun perusteella ehdottomasti haluan vierailla.

Mutta vaikka emme päässet Härkälään yöpymään, niin ei hätää, upeita majoituksia on Somerolla monia.

Olimme etuoikeutettuja, kun saimme nauttia kuohuviinilasilliset itse Seeterin kartanon ihanan emännän Eerika Torkkomäen kanssa. Seeteri on kolmannessa polvessa toimiva perheyritys. Maanviljelyksen lisäksi tilalla on mökkivuokrausta ja itse kartanoa vuokrataan tapahtuma- sekä juhlakäyttöön.

Seeterin kartanon päärakennus on valmistunut vasta 1938. Siellä kuitenkin henkii vanha tunnelma. Empiretyylistä kartanoa on ylläpidetty rakkaudella.

Yövyimme Seeterin kartanon lomamökeissä. Alueen mökkejä on vuokrattu 50 vuotta! Tiesimme olevamme turvallisissa käsissä, sillä Eerikan Juhani-isä oli Lomarenkaan perustajajäseniä ja Eerika kuuluu nykyään hallitukseen. Eli jos rantamökeissä ei majoittuminen suju, niin ei missään!!! – ja siis sujui❤️

Saunanraikkaana ja Hirsjärvestä virkistyneenä menimme muutaman kilometrin päähän Ämyrin lavalle lavatansseihin. Olen ollut tanssilavalla viimeksi juhannuksena 1985😅. Ämyrissä on tanssittu vuodesta 1952.

Baddingin ensiesiintyminen muuten tapahtui Ämyrillä vuonna 1965 🎯❤️. Badding asui pyöräilymatkan päässä lavalta.

Tällä tanssilavalla on myös oikea paikan sielu, ”nuori-isäntä” Anette. Hänellä ja paikallisella vapaapalokunnalla on ammattimaiseen tyyliin toimiva vapaaehtoisharrastus. Kunnianhimoista toimintaa. Mutta täydestä sydämestä, jopa leivonnaiset kotileipomuksia. Nostan hattua tälle porukalle, kiitos elämyksestä.

Lavaisäntä Anette myös kertoi, että heille tärkeää, että lava ei ole parkettien partaveitsien estradi, vaan lavalle saa tulla ottamaan hapuilevia askelia. Me astuimme toistemme varpaille – ja naurua riitti. Kukaan ei tosiaan kieroon katsonut.

Kesäaikaan parhaimmillaan kolmesti viikossa pääsee pyörähtämään ja vähintään kerran viikossa. Kylässä on pari muutakin tanssilavaa.

Vai miltä kuulostaisi seuraava: Keskiviikkona päivätansseihin, torstaina taas uudelleen parketille, perjantaina viereiselle Esa Kallion lavalle ja lauantaina taas Ämyrin lavalle.

Harrastamme perheenä kodinvaihtoa. Teneriffalaisille tulevan kesän kodinvaihtajille viestin juuri näin kun kysyivät suosituksiani: ”If you want to drive a bit further, Rauma, Naantali and Porvoo are the most beautiful (and touristic) old cities in Finland. From Rauma you could take an island cruise. Also Fiskars area worth to consider. But if you want to explore a unique Finnish countryside city, you could explore Somero (1 h 20 minutes from our home). There is right next to that two national parks: Torronsuo and Liesjärvi. You can not skip these National Parks if going there.” Lisäisitkö listaan vielä jotain?

Jos lähistön kansallispuistot kiinnostavat, niin lue kokemukseni näistä kansallispuistoista. Olen käynyt kaikissa Suomen 41 kansallispuistossa. Ohessa linkki myös kaikki Suomen kansallispuistot esittelevään postaukseen

Kiitos Somerolle huisin hauskasta kesäviikonlopusta. Erityiskiitokset paitsi tässä artikkelissa esitellyille yrityksille niin myös Somero matkaoppaalle Marika Haapalalle, mediamatkan järjestelyistä vastanneelle Päivi Arvoselle sekä Visit Somerolle.

Somero on monipuolinen, kesäinen Suomi-retkikohde. Vai mitä, houkutteleeko Somero sinua lähtemään kesäretkelle?!

Yhteystiedot esiteltyihin kohteisiin:

Cafe Rose, Joensuuntie 28