Aasia,  Bhutan

Bhutan Himalajalla- millainen maa ja miten sinne pääsee?

Saapuminen Bhutaniin on jo elämys sinällään. Käytännössä koko lentomatka Kathmandusta Paroon (ja Parosta Delhiin) kulkee Himalajan vuoriston viertä. Lennon aikana oli mahdollisuus nähdä maailman viisi-kuusi isointa vuorta. Istu koneen vasemmalla puolella mennessä ja palatessa oikealla puolella.

Lokakuulle tyypilliset pilvet vievät parasta nautintoa, mutta kyllä kelpasi. Ensimmäistä kertaa koskaan minä nuukailija maksoin ikkunanvieripaikasta😉. Onneksi en turhaan!

Lentoja Paroon on vain kymmenkunta päivässä, joten lentokoneesta sai kävellä ilman suurempia ruuhkia passintarkastukseen (ja toiseen suuntaan sama juttu). 

Paron kenttä on yksi maailman vaarallisimmista kentistä laskeutumiseen: lentokenttä sijaitsee vuorten välissä 2500 metrin korkeudessa. Lentoja tulee ja lähtee siis vain valoisaan aikaan ja hyvällä säällä. 

Ehkä hienoin lentokenttärakennus koskaan – Bhutanille tyypillinen puuarkkitehtuuri alkaa jo lentokentältä! Itse asiassa myös uusiin rakennuksiin tulee sisällyttää perinteisiä elementtejä.


Lentokentällä odottivat kansallispuvussaan kuski ja opas. Saimme heiltä kaulaamme tervetulohuivin. Lämminhenkinen ja miellyttävä maahantulo. Vastaavan olen kokenut aiemmin vain Uuteen-Seelantiin kuuluvalla Aitutakin pikkusaarella. Siellä oli bändi soittamassa livemusiikkia ja kansallispukuun pukeutunut nuori nainen antoi kaikille kukkaseppeleet kaulaan.


Bhutan tunnetaan vuoristostaan, onnellisuudestaan ja hiilinegatiividuudestaan

Himalajan vuoristossa, Kiinan ja Intian välissä sijaitsee  750 000 asukkaan Bhutan. Bhutan on noin Sveitsin kokoinen ja Sveitsin tavoin vuoristoinen maa. Bhutanissa dzongkhaa on virallinen kieli, mutta siitä on jopa 200 eri aksenttia!

Bhutania ja Suomea yhdistää onnellisuus ja puhdas ilma. Suomi ei juuri onnellisuutta käytä markkinoinnissa, mutta Bhutan käyttää. 

Luin: ”Why visit Bhutan? Because ”Happiness is a place”. 

Bhutanissa on kehitetty ”Gross National Happiness Index (GNH Index)” ja Bhutan on ainoa hiilinegatiivinen maa maailmassa. Bhutanin perustuslakiin on kirjattu, että 60% maasta tulee olla metsää. Ja sen näkyi mm. siten, että vessapaperi oli poikkeuksellisen hyvää. Parempaa kuin Suomessa!


No siitä onnellisuudesta. Onko Bhutan se maailman onnellisin maa vai Suomi? Bhutan mainostaa itse itseään maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta siinä listauksessa, jossa Suomi on ykkönen, niin Bhutan on tässä listauksessa vasta lukemalla 105.

Oppaamme sanoi, että hänen mielestään Bhutanin keskeinen ongelma on korruptio, esim. sairaalassa potilaat priorisoidaan tuttuuden ja voitelurahojen mukaan.

Bhutanissa vuonna 2023 julkaistun tutkimuksen mukaan 93.6% kansalaisista kokee itsensä onnelliseksi. Psykiatrian ammattilaiset kertovat kuitenkin, että kulttuurissa on vahva odotus/vaatimus positiivisuuteen. Kielessä ei edes ole sanoja, joilla ilmaista muita tunteita.


Chencho Dorji on Bhutanin ensimmäinen psykiatri. Hän erikoistui psykiatriksi Sri Lankassa, Intiassa ja Australiassa. Hän on työskennellyt Jigme Dorji Wangchuck National Referral – sairaalassa vuodesta 1999. Tämä on ainoa bhutanilainen sairaala, jossa on psykiatreja (yhteensä kuusi psykiatria). Hän kouluttaa myös yliopistossa (Khesar Gyalpo University of Medical Sciences of Bhutan).

Chencholla oli henkilökohtainen syy opiskella psykiatriksi. Hänellä on kaksi skitsofreniaa sairastavaa veljeä, jotka eivät hyötyneet perinteisistä bhutanilaisista hoitomenetelmistä.

No eiköhän molemmat maat (Suomi ja Bhutan) ole jollakin mittakaavalla onnellisimpia. Ei hääppöinen se suomalaisten mielenterveyskään ole – ja ne itsemurhatilastot yms..

Nuoret lähtevät pois onnellisuuden tyyssijasta😮

Nuorten työmahdollisuudet Bhutanissa ovat rajoitetut. Siten aivovientiä tapahtuu. Hallitus on pyrkinyt rajoittamaan tilannetta mm. siten, että pariskunnasta vain toinen saa mennä ulkomaille. Nuorten  naimisiinmeno siis vähentynyt huomattavasti. Toinen viimevuosina tapahtunut muutos on se, että 18vuotiaiden pitää suorittaa kahden kuukauden mittainen armeija/”elämön taitojen” kurssi. Parhaille tarjotaan työpaikkoja.

Mutta kaikki eivät halua ulkomaille. Kuskimme kertoi, että hän ei halua, liian kova paine ja kiire muualla kuin Bhutanissa. Hän jopa perusteli ystävänsä sairastuneen skitsofreniaan siksi, että asui Australiassa. Keskustelimme pitkään siitä mistä skitsofreniassa on kyse.

Huippuoppilaille valtio antaa stipendejä opiskeluun ulkomailla tai armeijaan (Intiaan tai Englantiin). Stipendillä kustannetaan kaikki kulut. Stidendin saaneella on velvollisuus  palata viideksi vuodeksi takaisin Bhutaniin töihin.

Esteettinen Bhutan 

Se, että kuski ja opas ovat pukeutuneet kansallispukuun kuuluu asiaan, se on virka-asu – ja katukuvaan kuuluvat kansallispuvut olennaisesti. Osaan temppeleistäkin saavat paikalliset tulla vain kansallispuvussa. Koko perhe on pukeutunut kansallisasuihin, taaperoita myöten. Koulupuku on kansallispuku. 

Toinen kauneuden kokemusta lisäävä ja rauhoittava asia ovat koristeelliset, perinteiseen bhutanilaiseen arkkitehtuurityyliin rakennetut rakennukset. Jo lentokenttärakennus oli tällainen – ja jokaiseen uuteenkin rakennukseen on laitettava tiettyjä perinteisiä elementtejä. 


Pikkunippelitietoja Bhutanista oppaamme kertomana 

Bhutan, Himalajan vuoriston maa oli 1960-luvulle asti eristäytynyt. Ensimmäiset länsimaalaiset pääsivät Bhutaniin vasta vuonna 1974. Varsinainen turismi Bhutaniin alkoi vasta myöhemmin. Yhä edelleen maahan kohdistuvaa turismia säännellään tiukasti. Suurin ulkomaalaisryhmät tulevat Kiinasta ja Usasta. 

Bhutan on hyvissä yhteistyösuhteissa Intian kanssa, mutta Kiinaan ristiriitaiset suhteet. Ilman viisumia bhutanilaiset voivat matkustaa Thaimaahan ja Intiaan. Bhutaniin on lähivuosina rakentumassa toinen lentokenttä. Ehkä se muuttaa tilannetta?

Bhutan on vesivoiman takia energiaomavarainen maa, ja se käyttää ylimääräisen sähkönsä bitcoinien louhintaan. Bhutanissa ei ole kansainvälisiä pikaruokaketjuja. Oikeasti vähän jopa kyllästyin perinneruokiin 3-4 päivässä. Varsinkin siksi, että chiliä käytetään rutkasti. Emma Datse on yksi tunnetuimmista ruuista eli chilijuustoruoka. 


Tv-lähetykset alkoivat vasta vuonna 1999 samaan aikaan kuin internet vapautettiin. 

Nepalissa laitetaan rahaa naimisiin menoon, Bhutanissa kuoleman yhteydessä. Miksi hautajaiset maksavat niin paljon? Mm. siksi, että 49 päivän aikana kuoleman jälkeen lahjoitaan munkille siitä, että hän käy rukoilemassa. Ruumis poltetaan samantyylisesti kuin Nepalissa.

Kuninkaallisia arvostetaan maassa. Muutoksia ajan kuluessa on tapahtunut. Esim. edellisellä kuninkaalla sai vielä olla useampi vaimo, nykyisen pitää erota mennäkseen uudelleen naimisiin. Nykyinen kuningas sai kruunun isänsä eläessä. Hänellä onkin vielä alakouluikäisiä lapsia. Kuninkaallisen perheen lapset käyvät kolme tuntia viikossa lähikoulua tavallisten lasten kanssa, muutoin heillä on yksityisopetusta. Koulupuvut ovat kansallispukuja myös.


Bhutan matka – miten sen voi ostaa?

Olisikohan Bhutan ainoa maa maailmassa Pohjois-Korean lisäksi, jossa turistimatka  myydään aina kokonaispakettina? Opas ja kuski ei siten ole vaihtoehto vaan edellytys. 

Bhutan perii 100 USD Sustainable Development Fee – maksun jokaiselta yöltä. Viime vuonna maksu oli vielä tuplasti kalliimpi 😱. Ei ihme, että turistit näyttävät silmämääräisesti keski-ikäisiltä ja vanhemmilta😅😂😂😂. 28v tyttäreni oli harvinaisuus. Toki yksi isä-tytär länskäriporukka näkyi. Kiirehdimme kustannustietoisina jatkamaan muualle, vaikka olisi ollut upeaa vaeltaa Bhutanissa pidempiäkin vaelluksia. 

Tämä maksu menee kuitenkin suoraan kansalaisten hyväksi. Terveydenhuolto ja koulutus ovat 100% maksuttomia. Jos kansalainen sairastuu vakavasti, ja hoitoa ei ole Bhutanissa saatavissa, niin hallitus maksaa hoidon ulkomailla. Myöskään kodittomia ei ole Bhutanissa.

Allinclusive Bhutan Tours – yrityksen matkapaketti (4 päivää, kolme yötä) maksoi 182€ per vuorokausi per henkilö kahden henkilön ryhmässä. Tähän sisältyi viisumi ja päiväkohtainen  pakollisen solidaarisuusmaksy, yksinkertaiset kolmen tähden (lähempänä ehkä kahta) majoitukset kahden hengen huoneessa, kuljetukset(ei lentoja maahan), opaspalvelut, sisäänpääsyt ja ateriat.  

Mielettömän monipuolisen kattauksen oli meille suunniteltu. Ja toiveeni tulivat aina huomioiduksi. Kommunikointi oli kiitettävää alusta loppuun. Ehdottomat suositukset! 

Tämän tyyppisen matkustuksen hyöty on se, että budjetti pitää ja matka maksettu kokonaisuudessaan sitä varatessa. Epäilin vahvasti etukäteen tykkäänkö. Yleisesti tykkään seikkailla ja löytää kohteita. Ajattelin, että koko ajan kontrolloidaan ja valvotaan. Ei ehkä lempparimatka tästä näkökulmasta, mutta kaikki sujuu, kun ei itse tarvitse säätää.

Matkanjärjestäjältä saa toivoa asioita. Hänen lähetettyä ohjelmarungon, niin kommentoin heti, että haluaisin vähintään yhden yön olevan kotimajoituksessa ja ohjelmarunko oli liian löysä. Ei muuta kuin lisättiin ohjelmasta puuttunut kauempana sijaitseva Punakha. Ja toisen päivän aamulähtöä aikaistettiin. Hintaan nämä muutokset eivät vaikuttaneet mitenkään. Muutokset olivat mahdollisia sillä emme olleet varsinaisella ryhmämatkalla vaan meitä oli matkassa tyttäreni ja minä.

Kardin choe la = kiitos. Lause äännetään kardin chee (la lisätään kunnioitukseksi)

Tein Bhutaniin neljän päivän (kolmen yön)  läntisen Bhutanin kierroksen: ensimmäisenä päivänä kiersimme pääkaupunki Thimphua, toisena päivänä suuntasimme vanhaan pääkaupunkiin Punakhaan ja kolmantena päivänä heräsimme kotimajoituksesta ja lähdimme aikaisin aamulla vaeltamaan ehkä Bhutanin tunnetuimpaan kohteeseen, Tiikerinpesän luostariin. Tästä reissusta voit lukea tarkemmin erillisestä artikkelista.

Kiinnostaako Bhutan sinua vai häiritseekö sinua maan pakko käyttää matkanjärjestäjää ja ylimääräiset maksut?

Maailma kotina -sivusto käyttää affiliate- eli kumppanuuslinkkejä. Jos varaat jotain linkistäni, saan siitä pienen komission.  Sinulle ei koidu siitä lisäkuluja eikä se vaikuta hankintasi loppusummaan. Kiitos kun tuet blogini kirjoittamista ja sen kautta moni saa ideoita matkustamiseen.

Seuraathan minua myös Instagramissa https://www.instagram.com/maailmakotina ja Facebookissa www.facebook.com/maailmakotina.

16 kommenttia

    • Mari

      Ehkä kuitenkin mysteerimatka Bhutaniin olisi maksanut enemmän – ja kun viisumiprosessi pitää hoitaa etukäteen. Inan haastavaa, jos ei itse moisesta tietäisi

  • Martina

    Bhutan kuulostaa kyllä niin eksoottiselta kohteelta. Jo pelkästään tuon lennon takia olisi kiva mennä sinne. Jos jo lentokoneen ikkunasta näkyvät Alpit saavat häkeltymään kerta toisensa jälkeen, niin mitenköhän olisi Himalajan kohdalla. Olisin varmaan ihan täpinöissäni! Perillä myös – etenkin paikallinen ruoka kiinnostaa, vaikka reilu chilin käyttö saattaisi saada välillä hikoilemaan.

    • Mari

      Chili on niin normaalia heille, että kerran meiltä kysyttiin, että miten tulista saa olla. Vastattiin, että todella mietoa, saatiin reissun tulisinta. Se oli ilmeisesti kokin käsitys miedosta.

  • Virpi/Virpin Maailma

    Olipas mielenkiintoista lukea Bhutanin erilaisista käytännöistä. Ja tulipa mieleeni, että itse asiassa tuollainen ”elämän taitojen”-kurssi ei olisi Suomessakaan huono vaihtoehto nuorille ja vähän vanhemmillekin suorittaa ihan pakollisena. 😀
    Itse tykkäisin tuollaisesta valmiista matkapaketista johon kuitenkin saisi itse vaikuttaa. Kuulostaa tosi hyvältä ja mielenkiintoiselta reissulta!

    • Mari

      Todellakin toiveemme aina huomioitiin. Toki silloin kun ei kyetty huomioimaan, niin ei sanottu siitä suoraan vaan huomattiin, että nyt me ohitettiinkin se – tämä varmasti kultturellinen tapa, mutta suomalaista moinen ärsyttää

  • Cilla Maria Travel

    Introverttinä mua ei hirveästi kiinnosta mitkään kohteet, missä ei saa kulkea vapaasti omaan tahtiin ilman opasta, mutta maana Bhutan kiinnostaa. Hyvä, että olit sisällyttänyt tekstiin reippaasti yhteiskunnallisia huomioita! Jos matkailu joskus avautuu, niin ehdottomasti voisin kuvitella käyväni tuolla.

    • Mari

      Oppaamme olivat todella avoimia. Ihan hämmennyin tästä. En toki tiedä mitä jättivät kertomatta. Kertoivat yksityiskohtaisimmat asiat vasta kysyessäni. Kuitenkin oli tosi mielenkiintoista, että olivat keskenään puhuneet mm, että pitäisi viedä tämä nainen tapaaamaam skitsofreniasta kärsivää ystävää, kun hän on psykologi. Psykologista avohoitoa maassa ei juurikaan ole

  • Sarianne / Matkalla kaikkialle

    Kiva lukea teidän Bhutanin reissusta, kun itsellekin jäi lämpimiä muistoja maasta aiemmin tältä vuodelta! 🙂 Upeat vuorimaisemat on teille sattunut, näkyikö Mount Everest selkeästi? Mun menolennolla Nepalista Bhutaniin näkyi vain aivan Mount Everestin huippu pilvimassan yläpuolella 😀

  • Pirkko / Meriharakka

    Kävin Bhutanissa itsekin noin kymmenen vuotta sitten, ja oli kiinnostavaa lukea, millaisena maa näyttäytyi teille. Tiikerinpesä jäi kyllä erityisesti mieleen – ennen kaikkea se nousu sinne! Tuo onnellisuuden mittaaminen on kyllä haastavaa – suomalaistenkin onnellisuutta usein arvostellaan esimerkiksi sillä perusteella, että täällä vaan tavataan tyytyä vähään. Tuo Bhutanin turistien ”rahastaminenhan” on perua Nepalin hippiajoilta, siis ajoilta, jonne maahan tuli pahimmillaan todella paljon länsimaisia, jotka kerjäsivät sitten köyhän maan asukkailta ruoka- ja huumerahaa. Bhutan ei halunnut itsestään toista Nepalia, eikä tuo maksu nyt niin paha ole koskaan ollut ajatellen mitä kaikkea se sisältää. Ainakaan meidän reissullamme ”pakollinen” opaskaan ei ollut kovin rajoittava, sillä kyllä esimerkiksi Thimpussa sai itsekseenkin kuljeskella.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *